KATETROINTI
SYY/TAVOITE:
Jos virtsaaminen ei onnistu normaalisti mm. virtsaumpi, tukos ja sairaus tai
leikkaukaus.
-Potilaalle kerrotaan katetroinnin syistä ja
tarpeellisuudesta sekä kysytään potilaalta lupa toimenpiteeseen.
-Selvitä potilaan aikaisemmat kokemukset
katetroinnista, traumat ja anna tarvittaessa kipulääkettä.
- Nämä asiat vähentävät potilaan jännitystä ja
nolostumista sekä auttavat potilasta rentoutumaan. Mitä rennompi potilas on,
sitä epätodennäköisempää komplikaatiot katetroinnin aikana ovat.
- Kysytään mahdollisista kumi-, muovi- ja
puuduteaineallergioista
-Allergisoivat materiaalit saattavat aiheuttaa
epämiellyttäviä reaktioita herkillä limakalvoilla.
-Potilasta
ohjataan tekemään alapesut – autetaan tarvittaessa.
TARVITTAVAT VÄLINEET:
Kertakatetrointi: Kertakatetri. Varaa lähelle useampi!
- Puudutetta tai liukastinta (esim. Xylocain)
-Tehdaspuhtaat pesuvälineet: pesukuppi,
taitoksia, pesuliuos
- Steriilit ja tehdaspuhtaat käsineet
- Steriilit atulat
- Virtsan keräysastia
- Useimmissa paikoissa on käytössä myös steriili
katetrointisetti, joka sisältää kaarimaljan, pesukupin, taitoksia, atulat ja
halkioliinan
Kestokatetrointi
-Kestokatetrointiin soveltuva katetri
-10 ml ruisku (tarv. neula) ja aquaa tai NaCl:ää
balongin täyttöä varten
- Virtsankeräyspussi ja siihen teline
- Teippiä kiinnittämistä varten
- Muuten samat välineet kuin kertakatetroinnissa
KATETRIT:
Katetrien erilaisia ominaisuuksia ovat katetrin paksuus, pituus, muoto
ja materiaali:
- Paksuus
ilmoitetaan halkaisijan koon mukaan. Mittayksikkönä on Charriere (Ch) tai
French (Fr). Tyypillisimmät katetrien koot ovat miehillä 12-16 Ch/Fr, naisilla
10-14 Ch/Fr ja lapsilla 6-14 Ch/Fr
-Katetrien pituus voi vaihdella 22-44 cm:n
välillä. Kertakatetrit ovat naisilla lyhyitä ja miehillä pitkiä, johtuen
anatomioiden eroista. Kestokatetrit ovat aina pidempiä ja niissä on nesteellä
täytettävä balongi
-Katetrien muoto vaihtelee käyttötarkoituksen
mukaan. Nelaton-kärkinen katetri on yleisimmin käytetty. Sen lisäksi käytössä
ovat Tiemann, Couverlaire ja Foley katetrit
-
Katetreja valmistetaan monista eri materiaaleista, joista yleisimmin käytössä
ovat luonnonkumi (lateksi), muovi (yleisimmin PVC) ja silikoni.
ENNEN KATETROINTIA:
-Potilaan intimiteetin suojaus.
-Potilas autetaan oikeaan asentoon: selälleen,
jalat koukistettuna ja mahdollisimman auki
-Hoitaja pesee ja desinfioi kätensä
-Katetroija laittaa steriilit ja avustaja
tehdaspuhtaat käsineet
PESU:
Steriilillä halkioliinalla suojataan riittävän
suuri alue
-Miehellä esinahka vedetään taakse, jonka jälkeen
terska, esinahan sisäpinta ja virtsaputken suuaukko pestään virtsaputken
suuaukosta peniksen tyveen päin. Taitos kostutetaan pesuliuokseen. Yhtä
taitosta käytetään vain yhteen pyyhkäisyyn.
-Naisella pesu suoritetaan samoin periaattein.
Häpyhuulet levitetään ja pesutaitoksella pestään virtsaputken suuaukko ja
ympäröivä alue pyyhkäisten peräaukkoon päin.
-Kun virtsaputken suu on pesty, esinahasta tai
naisella häpyhuulista ei saa päästää irti, jotta virtsaputken suu ei
likaantuisi uudelleen.
KERTAKATETROINTI:
Ellei katetroinnissa käytetä vedellä liukastuvia
kertakatetreja, on puudutuksessa syytä käyttää puudutusainegeeliä eli
esimerkiksi 10 ml 2- prosenttista Xylocain-geeliä.
-Geeliä ruiskutetaan katetrin kärkeen ja loput
hitaasti virtsaputkeen - Puudutteen tulee antaa vaikuttaa riittävän kauan
Penistä kohotetaan ylöspäin tai naisen häpyhuulia
levitetään riittävästi, jotta virtsaputken suu on näkyvissä.
-Katetri viedään tasaisesti virstaputkeen,
virtsarakkoon asti, katetria kontaminoimatta
-Kun katetri on virtsaputkessa, virtsa alkaa
valua katetria pitkin
-Tässä kohtaa avustaja pitää virtsan keräysastiaa
katetrin toisessa päässä
-Virtsantulon loputtua katetri vedetään
rauhallisesti ulos
-Potilaan sairaskertomukseen kirjataan
katetroinnin:
Ajankohta, virtsan määrä ja potilaan tuntemukset
KESTOKATETROINTI:
Katetrointi suoritetaan muuten samalla tavalla
kuin kertakatetrointi, mutta kun virtsa alkaa valua katetria pitkin, työnnetään
katetria vielä hieman eteenpäin, jottei balongi jää virtsanjohtimeen.
Balongi täytetään siihen varatulla nesteellä,
jonka jälkeen katetria vedetään vielä hieman taaksepäin, jotta balongi asettuu
paikoilleen. - Katetri kiinnitetään teipillä naisella reiteen, siten että se ei
paina. Miehellä penistä käännetään napaa kohti ja katetri kiinnitetään teipillä
vatsanpeitteisiin virtsaputken painevaurioiden estämiseksi.
-Katetrin voi kiinnittää valmiiksi
virtsankeräyspussiin, jos ei ole tarvetta ottaa virtsanäytettä.
Miehen esinahka vedetään takaisin paikoilleen
katetroinnin jälkeen, jotta ehkäistään terskan kuroutuminen.
-Katetroinnin jälkeen virtsankeräyspussi
asetetaan sänkyyn asetettuun telineeseen.
-Virtsan keräyspussin tulee aina olla rakon tason
alapuolella
-Toimenpiteen jälkeen kirjataan potilaan
sairaskertomukseen:
katetrointipäivämäärä, balongiin laitettu nesteen määrä ja laatu, katetrin koko ja materiaali
- Potilasta on myös ohjattava elämään katetrin
kanssa.
KATETROINNIN JÄLKEEN:
-Hiero käsihuuhdetta aina käsiisi enne ja jälkeen
katerin käsittelyä. Käytä tehdaspuhtaita käsineitä.
-Yhdistä kaktetri aina suljettuun
virtsankeräysjärjestelmään, infektioiden välttämiseksi.
-Huolehdi virtsan vapaasta virtauksesta pitämällä
keräyspussi rakon tason alapuolella ja varmistamalla, että katetri ei mene
mutkalle.
-Kateripotilaan alapesusta on huolehdittava
päivittäin.
-Huolehdi potilaan riittävästä nesteytyksestä
1,5-2l/vrk, jos toisin ei ole määrätty.
-Kysy potilaalta tuntemuksista mm.
Virtsatulehdus, tarkastele virtsan väriä (verivirtsaisuus) ja määrää.
LÄHIHOITAJANA: Rauhoittelen potilasta
toimenpiteen aikana, avustan toimenpiteessä, ohjaan potilasta toimenpiteen
jälkeen katetrin kanssa elämiseen.
Tekijät: Piia ja Sini