Nielutulehduksen aiheutta yleensä samat virukset kuin flunssankin. Nielutulehduksen oireina on yleensä kuume ja kurkkukipu, ilman muita hengitystieoireita. Nielutulehdukseen voi liittyä streptokokkibakteeri.
Oireena on voimakas kurkkukipu, kuume, imusolmukkeet kaulalla turpoavat, kurkku punoittaa ja nielurisoissa valkoista peitettä. Pienillä lapsilla kuolaaminen ja huono syöminen.
Nielutulehdus johon liittyy strptokokkibakteeri tarvii aina antibioottihoidon ja hammasharjan vaihdon kuurin puolivälissä. Koko perhe pitää testata ettei joku ole taudinkantaja ja synny kierrettä. Käsihygieniasta on tärkeä huolehtia.
Jos ilmaantuu ihottumaa, niin on syytä mennä lääkäriin ettei tauti ole tulirokkoa. Antibioottikuurin alettua oireet pitäis helpottua 2-3 päivän kuluessa.
Jälkitautina voi tulla kurkkupaise, korvatulehdus, poskiontelotulehdus tai harvinaisempina reumakuume tai munuaiskerästulehdus.
torstai 10. marraskuuta 2016
Lapsen kuume
Kuumeena voidaan pitää levossa olevalla lapsella 38 asteen lukemaa peräsuolesta mitattuna.
Kuumetta voidaan rauhassa seurata kotona, jos lapsi muuten yleiskunnoltaan on hyvä, eli jaksaa ottaa kontaktin, puhuu syö ja juo jonkun verran.
Lääkäriin on mentävä, jos lapsi ei tee muuta kuin nukkuu, ei juo ja on voimakas ripuli, nivelet turpoaa, on sekava, valittaa esim. korvakipua ja jos alle 3kk ikäisellä on yli 38 asteen kuume, jos kuume kestää yli viikon tai jos ihoon ilmaantuu mustelmia tai kahden millimetrin kokoisia punaisia pisteitä.
Vanhimmille annan neuvoksi seurata rauhassa tilannetta ja antaa riittävästi nestettä, jottei lapsi kuivu.
Antaa kuumetta alentavaa lääkettä, viilentää huoneilmaa, ja hakeutua lääkäriin jos kuume alkaa pitkittyyn tai tulee joitakin muita oireita.
Kuumetta voidaan rauhassa seurata kotona, jos lapsi muuten yleiskunnoltaan on hyvä, eli jaksaa ottaa kontaktin, puhuu syö ja juo jonkun verran.
Lääkäriin on mentävä, jos lapsi ei tee muuta kuin nukkuu, ei juo ja on voimakas ripuli, nivelet turpoaa, on sekava, valittaa esim. korvakipua ja jos alle 3kk ikäisellä on yli 38 asteen kuume, jos kuume kestää yli viikon tai jos ihoon ilmaantuu mustelmia tai kahden millimetrin kokoisia punaisia pisteitä.
Vanhimmille annan neuvoksi seurata rauhassa tilannetta ja antaa riittävästi nestettä, jottei lapsi kuivu.
Antaa kuumetta alentavaa lääkettä, viilentää huoneilmaa, ja hakeutua lääkäriin jos kuume alkaa pitkittyyn tai tulee joitakin muita oireita.
Yskä
Yskä on yleensä virusinfektiosta johtuvaa ja paranee itsestään parissa viikossa.
Yskän taustalla voi olla myös keuhkokuume, välikorvatulehdus, poskiontelotulehdus, kurkunpäätulehdus, nielutulehdus tai keuhkoputkentulehdus.
Hinkuyskä ja mykoplasmainfektio voi aiheuttaa viikkoja kestävän yskimisen.
Jos yskä ei kahden viikon kuluessa ole mennyt ohi/helpottunut kannattaa mennä lääkärille,
Tai jos epäilee hinkuyskää tai keuhkokuumetta. Astma aiheuttaa myös yskimistä.
Yskän taustalla voi olla myös keuhkokuume, välikorvatulehdus, poskiontelotulehdus, kurkunpäätulehdus, nielutulehdus tai keuhkoputkentulehdus.
Hinkuyskä ja mykoplasmainfektio voi aiheuttaa viikkoja kestävän yskimisen.
Jos yskä ei kahden viikon kuluessa ole mennyt ohi/helpottunut kannattaa mennä lääkärille,
Tai jos epäilee hinkuyskää tai keuhkokuumetta. Astma aiheuttaa myös yskimistä.
Lapsen kuumekouristus
Mitä tarkoittaa lapsen kuumekouristus?
Jos lapsella nousee korkea kuume nopeasti niin voi tulla kuumekouristus.
Kouristuksessa lapsen kädet ja jalat nykivät ja jäykistelevät symmetrisesti, eikä lapseen saa kontaktia.
Kouristus kestää muutamia minuutteja. Taipumus niihin on periytyvä.
Kuinka hoidetaan?
Viilentää huoneilmaa, poistaa vaatteet, estää vahingoittamasta itseään ja varmistaa että pystyy hengittämään normaalisti. Peräsuoleen voi antaa kouristuslääkettä.
Miten ehkäistään?
Lapsen sairastuessa uudelleen, pitää muistaa antaa kuumelääkettä ajoissa.
Jos lapsella nousee korkea kuume nopeasti niin voi tulla kuumekouristus.
Kouristuksessa lapsen kädet ja jalat nykivät ja jäykistelevät symmetrisesti, eikä lapseen saa kontaktia.
Kouristus kestää muutamia minuutteja. Taipumus niihin on periytyvä.
Kuinka hoidetaan?
Viilentää huoneilmaa, poistaa vaatteet, estää vahingoittamasta itseään ja varmistaa että pystyy hengittämään normaalisti. Peräsuoleen voi antaa kouristuslääkettä.
Miten ehkäistään?
Lapsen sairastuessa uudelleen, pitää muistaa antaa kuumelääkettä ajoissa.
sunnuntai 6. marraskuuta 2016
Lapsen havainnointi päivähoidossa
Päivähoidossa lapsen havainnointiin käytetään apuna VASU.a ja voidaan käyttää havainnointilomaketta.
Havainnoidaan:
Selviytyykö pukeutumisesta ja riisutumisesta itsenäisesti.
Syökö siististi, itsenäisesti, maistaako eri ruokalajeja ja noudattaako ruokailutapoja.
Käyttääkö vaippaa, pysyykö kuivana päivällä/yöllä, selviääkö itsenäisesti wc.tä
Millainen on lapsen päivärytmi? Nukkuuko päiväunia? siirtyykö joustavasti toiminnasta toiseen?
osallistuuko mielellään ohjattuun toimintaan?
Suhtautuminen aikuisiin: Hakeeko apua aikuisilta pulmatilanteissa, irrottautuuko vanhemmistaan aivattomasti?
Miten ilmaisee tunteitaan? sanoin, elein.
Myötätunto, Hallitseeko kiukunpuuskat? Noudattaako sääntöjä/rajoja?
Kuinkakauan keskittyy leikkiin? Leikkiikö itsenäisesti? Leikkiikö ryhmässä? Pystyykö jakamaan lelut? Roolileikit? Pystyykö odottamaan vuoroaan?
PUHEEN JA KIELEN KEHITYS, MATEMAATTISET KÄSITTEET
mm. puhuuko selkeästi? kuunteleeko satua? Miten osaa laskea? Osaako kertoa tapahtumista?
ymmärtääkö käsitteitä?
KARKEA MOTORIIKKA
mm.käveleminen, juokseminen, yhdellä jalalla seisominen, pallonheitto.
HIENOMOTORIIKKA JA HAHMOTTAMINEN
mm. ihmiskuvan piirtäminen, saksien käyttö, palapelin kokoominen, vasen vai oikea kätinen
Havainnoidaan:
Selviytyykö pukeutumisesta ja riisutumisesta itsenäisesti.
Syökö siististi, itsenäisesti, maistaako eri ruokalajeja ja noudattaako ruokailutapoja.
Käyttääkö vaippaa, pysyykö kuivana päivällä/yöllä, selviääkö itsenäisesti wc.tä
Millainen on lapsen päivärytmi? Nukkuuko päiväunia? siirtyykö joustavasti toiminnasta toiseen?
osallistuuko mielellään ohjattuun toimintaan?
Suhtautuminen aikuisiin: Hakeeko apua aikuisilta pulmatilanteissa, irrottautuuko vanhemmistaan aivattomasti?
Miten ilmaisee tunteitaan? sanoin, elein.
Myötätunto, Hallitseeko kiukunpuuskat? Noudattaako sääntöjä/rajoja?
Kuinkakauan keskittyy leikkiin? Leikkiikö itsenäisesti? Leikkiikö ryhmässä? Pystyykö jakamaan lelut? Roolileikit? Pystyykö odottamaan vuoroaan?
PUHEEN JA KIELEN KEHITYS, MATEMAATTISET KÄSITTEET
mm. puhuuko selkeästi? kuunteleeko satua? Miten osaa laskea? Osaako kertoa tapahtumista?
ymmärtääkö käsitteitä?
KARKEA MOTORIIKKA
mm.käveleminen, juokseminen, yhdellä jalalla seisominen, pallonheitto.
HIENOMOTORIIKKA JA HAHMOTTAMINEN
mm. ihmiskuvan piirtäminen, saksien käyttö, palapelin kokoominen, vasen vai oikea kätinen
maanantai 31. lokakuuta 2016
Nuoren itsenäistyminen
PERSOONALLISUUDEN JA TUNNE-ELÄMÄN KEHITYS
Nuori alkaa muodostaa uudenlaista suhdetta itseensä ja vanhempiinsa. Hän tiedostaa, ettei ole enää lapsi, muttei vielä aikuinenkaan. Hänellä ei ole valmista mallia siitä, millaiseksi suhde vanhempiin pitäisi muodostaa. Toisaalta hän haluaisi olla lähellä vanhempia ja toisaalta hyvin kaukana heistä. Tämä etäisyyden ja läheisyyden välinen ristiriita näkyy varhaisnuoren käytöksessä usein tunteiden ailahtelevuutena ja vanhempien haastamisena. Nuoren itsenäistyminen on sekä nuorelle että vanhemmille haastava ja kipeä prosessi. Se on kuitenkin välttämätön kehityksen kannalta.
Nuori siirtää lähellä oleviin aikuisiin kokemansa pienuuden ja epävarmuuden tunteet. Hän tarkkailee aikuisen reaktioita kommentteihinsa ja kritiikkiinsä. Usein irrottautuminen on vaikeinta läheisimmäksi koetusta aikuisesta ja hänen kanssaan syntyy eniten ristiriitoja.
Konflikteja vanhempien kanssa tarvitaan. Niiden avulla nuori tekee eroa itsensä ja vanhempiensa välille ja luo pohjaa tulevalle aidosti itsenäiselle minälleen.
Nuoren itsetunto saattaa vaihdella. Nuori voi olla ajoittain ujo, epävarma ja itseensä tyytymätön. Hän on saattanut aikaisemmin olla täysin sinut itsensä kanssa, mutta nyt hän tuntee epävarmuutta itsestään. Hän tutkailee ulkoista olemustaan kriittisesti. Käsitys itsestä saattaa vaihdella jyrkästi myönteisestä kielteiseen. Muuttuva keho ja heittelehtivät tunteet hämmentävät.
Varhaisnuori on kypsymätön ja niin pitääkin. Kehitystä ei voi kiirehtiä. Nuori elää hetkessä: toiminta on lyhytjännitteistä ja asioista edetään nopeasti toiseen. Energiaa, uhoa ja voimakkaita tunteita riittää, mutta täyttä harkinta- ja riskinarviointikykyä tai syy- ja seuraussuhteiden ymmärrystä ei vielä tarpeeksi. Nuoren päähän pälkähtää ideoita, jotka sillä hetkellä tuntuvat loistavilta ajatuksilta ja jotka nuori toteuttaa usein ennakkoluulottomasti. Erehdyksiä sattuu. Varhaisnuoruus on riskialtista aikaa: nuori voi ajautua väärään seuraan ja tehdä asioita, joita ei oikeasti haluaisi. Väärät valinnat opettavat kantapään kautta.
Ajoittainen haikeus ja alakulo kuuluvat varhaiseen nuoruuteen. Aikuistuminen ja lapsen maailman taakse jättäminen edellyttävät luopumista. Nuori tajuaa, että vanhemmat eivät välttämättä pysy aina hänen elämänsä tärkeimpinä ihmisinä. Nuori ymmärtää, että muutos on lopullinen. Aikuisuuteen on matkattava, halusi tai ei. Paluuta lapsen maailmaan ei ole.
Myös aggression tunteet, kuten pelko, häpeä, pettymys tai raivo, kuuluvat elämään. Ne korostuvat erityisesti murrosiässä. Nuori hallitsee, purkaa ja käsittelee omia aggression tunteitaan esimerkiksi musiikin, vaatetuksen, lävistysten, elokuvien ja tietokonepelien avulla. Niiden kautta on mahdollista tutustua tunteisiin, pysähtyä niiden äärelle ja sietää niitä. Tunteiden piirtäminen kuviksi ja niiden esittäminen yhdessä muiden kanssa ovat myös hyviä keinoja tutustua omiin tunteisiin
Nuoren itsenäistyminen on haastavaa sekä nuorelle että vanhemmalle
Nuoruusikä on ensimmäisen kolmen ikävuoden ohella tärkein vaihe persoonallisuuden kehityksessä. Persoonallisuudella tarkoitetaan suhteellisen pysyviä taipumuksia ajatella, tuntea ja käyttäytyä. Sekä varhaislapsuudessa että nuoruusiässä kehitykseen kuuluu, että lapsi ymmärtää olevansa vanhemmistaan erillinen yksilö. Varhaislapsuudessa itsenäistyminen on konkreettista: lapsi esimerkiksi vaatii saada tehdä asioita itse ilman vanhemman apua. Nuoruudessa itsenäistyminen tapahtuu henkisellä tasolla. Nuoren on kehityttävä omaksi persoonakseen, jolla on omia mielipiteitä, asenteita ja mieltymyksiä.Nuori alkaa muodostaa uudenlaista suhdetta itseensä ja vanhempiinsa. Hän tiedostaa, ettei ole enää lapsi, muttei vielä aikuinenkaan. Hänellä ei ole valmista mallia siitä, millaiseksi suhde vanhempiin pitäisi muodostaa. Toisaalta hän haluaisi olla lähellä vanhempia ja toisaalta hyvin kaukana heistä. Tämä etäisyyden ja läheisyyden välinen ristiriita näkyy varhaisnuoren käytöksessä usein tunteiden ailahtelevuutena ja vanhempien haastamisena. Nuoren itsenäistyminen on sekä nuorelle että vanhemmille haastava ja kipeä prosessi. Se on kuitenkin välttämätön kehityksen kannalta.
Vanhemmat ärsyttävät
Omat vanhemmat saattavat tuntua nuoresta ärsyttäviltä. Vanhempien puheet saavat nuoren ärsyyntymään ja monesti vanhemman hyväntahtoinen ilme tai ele tulkitaan vihamieliseksi. Riita saattaa syttyä herkästi pienestäkin ärsykkeestä. Nuori saattaa myös hävetä omia vanhempiaan. Syy häpeään ei ole vanhemman persoonassa: ärsyttävistä ja hävettäviksi koetuista vanhemmista on helpompi irtautua.Nuori siirtää lähellä oleviin aikuisiin kokemansa pienuuden ja epävarmuuden tunteet. Hän tarkkailee aikuisen reaktioita kommentteihinsa ja kritiikkiinsä. Usein irrottautuminen on vaikeinta läheisimmäksi koetusta aikuisesta ja hänen kanssaan syntyy eniten ristiriitoja.
Konflikteja vanhempien kanssa tarvitaan. Niiden avulla nuori tekee eroa itsensä ja vanhempiensa välille ja luo pohjaa tulevalle aidosti itsenäiselle minälleen.
Tunteet kuohuvat
Tunne-elämä kuohuu varhaisnuoruudessa. Aiemmin valoisasta, avoimesta ja toiveikkaasta lapsesta saattaa tulla pahantuulinen, töykeä ja vähäsanainen nuori. Nuori voi vaikuttaa itseensä uppoutuneelta ja kyvyttömältä ottamaan toiset huomioon. Varhaisnuorella ei riitä energiaa olla empaattinen. Nuori saattaa olla ärtyisä ja levoton, ja hänen voi olla vaikea keskittyä koulutyöhön. Nuori ei aina hallitse omia tunnereaktioitaan. Kuohuvat tunteet saattavat yllättää myös nuoren itsensä voimakkuudellaan. Nuori saattaa tuntea äärimmäistä epätoivoa, häpeää tai raivoa pienestäkin asiasta. Murrosiässä nuori joutuu tekemään töitä tunteidensa kanss.Nuoren itsetunto saattaa vaihdella. Nuori voi olla ajoittain ujo, epävarma ja itseensä tyytymätön. Hän on saattanut aikaisemmin olla täysin sinut itsensä kanssa, mutta nyt hän tuntee epävarmuutta itsestään. Hän tutkailee ulkoista olemustaan kriittisesti. Käsitys itsestä saattaa vaihdella jyrkästi myönteisestä kielteiseen. Muuttuva keho ja heittelehtivät tunteet hämmentävät.
Psyykkinen kehitys ei pysy fyysisen kehityksen tahdissa
Syy tunnemyrskyihin, mielialan muutoksiin ja itsekeskeiseen ajatteluun on sekä hormonaalisissa tekijöissä että uudenlaisissa sisäisissä vaatimuksissa, joita nuori kohtaa. Nuoren kehossa tapahtuu lyhyessä ajassa paljon muutoksia. Psyykkinen kehitys etenee kuitenkin fyysistä kehitystä hitaammin. Mielen yritys sopeutua tilanteeseen näkyy usein lapsenomaisena käytöksenä, taantumana. Lapsenomainen käytös voi ilmetä uhona, rivoina puheina ja röyhkeänä käytöksenä. Myös levottomuus, epäsiisteys, piereskely, kiroilu, uppiniskaisuus ja aggressiivisuus saattavat lisääntyä. Tällainen käytös on normaalia ja menee aikanaan ohi. Taantuma on kehityksellisesti välttämätön vaihe nuoruudessa.Varhaisnuori on kypsymätön ja niin pitääkin. Kehitystä ei voi kiirehtiä. Nuori elää hetkessä: toiminta on lyhytjännitteistä ja asioista edetään nopeasti toiseen. Energiaa, uhoa ja voimakkaita tunteita riittää, mutta täyttä harkinta- ja riskinarviointikykyä tai syy- ja seuraussuhteiden ymmärrystä ei vielä tarpeeksi. Nuoren päähän pälkähtää ideoita, jotka sillä hetkellä tuntuvat loistavilta ajatuksilta ja jotka nuori toteuttaa usein ennakkoluulottomasti. Erehdyksiä sattuu. Varhaisnuoruus on riskialtista aikaa: nuori voi ajautua väärään seuraan ja tehdä asioita, joita ei oikeasti haluaisi. Väärät valinnat opettavat kantapään kautta.
Ajoittainen haikeus ja alakulo kuuluvat varhaiseen nuoruuteen. Aikuistuminen ja lapsen maailman taakse jättäminen edellyttävät luopumista. Nuori tajuaa, että vanhemmat eivät välttämättä pysy aina hänen elämänsä tärkeimpinä ihmisinä. Nuori ymmärtää, että muutos on lopullinen. Aikuisuuteen on matkattava, halusi tai ei. Paluuta lapsen maailmaan ei ole.
Myös aggression tunteet, kuten pelko, häpeä, pettymys tai raivo, kuuluvat elämään. Ne korostuvat erityisesti murrosiässä. Nuori hallitsee, purkaa ja käsittelee omia aggression tunteitaan esimerkiksi musiikin, vaatetuksen, lävistysten, elokuvien ja tietokonepelien avulla. Niiden kautta on mahdollista tutustua tunteisiin, pysähtyä niiden äärelle ja sietää niitä. Tunteiden piirtäminen kuviksi ja niiden esittäminen yhdessä muiden kanssa ovat myös hyviä keinoja tutustua omiin tunteisiin
keskiviikko 12. lokakuuta 2016
Lapsen ajattelun kehitys
Lapsen ajattelun kehitys
Vastasyntynyt lapsi havainnoi aistiensa avulla monimutkaista ja merkillistä maailmaa ja opettelee vähitellen yhdistelemään saamiaan tietoja. samalla hän opettellee toimimaan suhteessa saamiinsa havaintoihinsa. Häntä kiinnostaa tekeminen ja liike.
Hänelle maailma sisältää asioita, jotka aukeavat, sulkeutuvat, päästävät ääniä, putoavat ja taipuvat. Hän kokee asiat näkökulmasta mm. "mitä sen kanssa voi tehdä", "voiko siihen tarttua", "voiko sitä imeä". Havaintojen ja toiminnan merkitys on olennaista lapsen ajattelussa ja oppimisessa.
Pieni lapsi tiedottaa ajatuksistaan mm. eleillä, ilmeillä, itkullaan, jokeltelullaan, kontaamalla ja kiipeämällä.
Hän myös tulkitsee muiden ihmisten eleitä, ilmeitä, naurua, hymyä, äänen sävyä, silmien loistetta. Eleiden ja ilmeiden oppiminen vuorovaikutuksen välinennä onkin tärkeää ennen kielen oppimista.
Kielen opittua lapsi oppii ymmärtämään sanan merkityksen. Oppii ymmärtämään mm.pelisäännöt. Kouluikään kuuluu siirtyminen puhutusta kielestä kirjallisenn kultturiin ja käsitteellismpään maailmaan. Lukeminen kasvattaa tiedon määrää runsaasti. Lapsi opettelee ikuistamaan myös itse ajatuksiaan, tiedottamaan itseään ilman eleitä ja ilmeitä, joihin hän on aikasemmin voinut turvautua.
Jean Piaget’n (1896 - 1980) mukaan lapsi on aktiivinen oppija, ympäristönsä pieni tutkija, joka tekee kokeita nähdäkseen, miten fysikaalinen ja sosiaalinen maailma toimii. Piaget’n teorian perusajatus on, että ajattelun kehitys on kulttuurista riippumatonta ja vaiheittaista.
Sensomotorinen kausi 0-2 vuotta :
Vastasyntyneen vauvan elämä rajoittuu refleksien käyttöön. Niiden avulla lapsi sopeutuu uuteen maailmaansa. Pikku hiljaa lapsi oppii itse ohjaamaan toimintaansa. Aistien ja motoriikan yhteistyön avulla lapsi muodostaa maailmastaan sensomotorisia (aisteihin perustuva) skeemoja. Hän oppii liikkumaan kotona ja muistamaan missä jokin asia on ja hän oppii ymmärtämään, että vaikka äiti ja isä eivät juuri sillä hetkellä ole paikalla, eivät silti ole hävinneet minnekään. Muisti kehittyy.
Esioperationaalinen kausi 2-6-7- vuotta:
Piangen teorian mukaan varsinainen ajattelu alkaa vasta kun lapsi oppii ilmaisemaan käyttäytymistään kielellisesti. Sekä toiminnan sisäistäminen että vuorovaikutus muiden kanssa helpottuvat. Lapsi rakentaa käsitteitä ja sanoja omalle toiminnalleen kasvuympäristössä. Puhuu usein itselleen, selostaa ääneen mitä hän kulloinkin tekee.
Tänän kauden alkuvaiheessa hän ajattelee itsekeskeisesti. Näkee asioita vain omasta näkökulmastaan. Hänen on vaikeaa perustella ajatuksiaan, ajatella loogisesti. Lapsi voi kuvitella elottomienkin esineiden elävän.
Konkreettisten operaatioiden kausi 7-11 vuotta:
Seitsemän vuoden ikä merkitsee piaget'n mukaan ratkaisevaa käännettä henkisessä kehityksessä. Kaikilla psyykkisen kehityksen osa-alueilla on nähtävissä uusi ajattelu. Egosentrisyys vähenee ja ajattelu tulee joustavammaksi. Lapsi oppii suorittamaan mielessään yksinkertaisia sääntöjä noudattavia ajattelutoimintoja, jotka osoittavat pyrkimystä johdonmukaisuuteen. Hän osaa luokitella asioita ja järjestellä niitä ylä- ja alakäsitteisiin. Ajattelulle on tässä vaiheessa kuitenkin ominaista konkreettisuus ja abstraktit käsitteet. Konkreettisten operaatioiden vaiheessa lapsi oppii tuntemaan empatiaa toista lasta kohtaan.
Muodollisten operaatioiden kausi 11-12-13-14 vuotta:
Tässä vaiheessa lapsi/nuori vapautuu konkreettiisesta ajattelusta ja kykenee abstraktien käsitteiden joustavaan käyttöön. Ajattelu ei siis ole sidoksissa vain havantoihin. Lapsi kykenee vertailemaan ja yhdistelemään tietokokonaisuuksia monipuolisemmin kuin aiemmin. Hän kykenee rakentamaan teorioita.Nuori alkaa kiinnostumaan filosofiasta ja uskonnollisista kysymyksistä.
Tässä vaiheessa yksilö kehitty valtavasti myös persoonana. Tunne-elämä ja älyllinen elämä ovat hänen mukaansa toisiaan täydentäviä.
ITSETUNTO
Itsetunto
Itsetunto eli omanarvontunto tarkoittaa tietoisuutta omasta arvosta, itsekunnioitusta.
Itsetunto ei liity välttämättä juurikaan siihen, kuinka menestyksekäs ihminen tosiasiassa on, vaan kysymys on oman itsensä hyväksymisestä ja omiin mahdollisuuksiin uskomisesta.
Lähihoitajana voin tukea kasvavan lapsen itsetuntoa päivähoidossa
Kuuntelemalla aidosti lapsen tarpeita, olemalla läsnä. Kehumalla ja kannustamalla häntä.
Asettamalla selkeät rajat, hyväksyä lapsi yksilönä.
Miksi tarvitsee tunnistaa lapsen temperamentit päivähoidossa?
Jos lapsen tunnetiloja ja temperamenttia ei huomioi, niin lapsen voi olla vaikea tunnistaa itsessään erilaisia tunteita myöhemmälläkin iällä.
- Lapselle ei kehity riittävää itsetuntemusta
Temperamentti vaikuttaa siihen, millä tavalla lapsi on vuorovaikutuksessa.
Temperamentien tuntemus auttaa hallitsemaan tilanteita.
Eli kun tunnistaa lapsen Temperamentin osaa ottaa huomioon tilanteet missä voi tulla konflikti ja taas kannustaa oikeissa paikoissa. Rohkaista ujoa/vetäytyvää lasta.
keskiviikko 21. syyskuuta 2016
Mitä tarkoittaa lapsen etu?
Se on lapsen kannalta paras ratkaisu kussakin tilanteessa.
Lapsen etu ei välttämättä tarkoita sitä, että päätökset ja ratkaisut tehtäisiin aina niin kuin lapsi tai hänen vanhempansa haluaisivat.
Lapsen etua pohdittaessa pitäisi osata ajatella nykyhetkeä pidemmälle. Se, mikä tuntuu juuri nyt hyvältä, ei ehkä olekaan sitä jonkin ajan kuluttua.
-Lastensuojelussa on kyse sinun hyvinvoinnistasi, turvallisuudestasi ja tulevaisuudestasi. Aikuisten pitää ottaa sinut mukaan, kun eri vaihtoehtoja pohditaan, ja kuunnella sinua. Voit vaikuttaa ratkaisuihin kertomalla, mitä ajattelet.
LAPSEN PITÄÄ SAADA ELÄÄ NIINKUIN LAPSI, ETTEI TARVI HUOLEHTIA KOKO AJAN.
Milloin lastensuojelua tarvitaan?
Vanhempien vaikeudet, Mielenterveysongelmat,
Alkoholi ja huumeet, Väkivalta, Omat ongelmat
Kuka päättää lastensuojelusta?
Suurin osa päätöksistä lastensuojelusta on sellaisia, että ne tekevät perhe ja työntekijät yhdessä. Lain mukaan työntekijän pitää aina yrittää tehdä yhteistyötä lapsen ja hänen huoltajiensa kanssa.
Laki määrää, kuka saa päättää mistäkin asiasta.
On asioita, joita lapsen oma sosiaalityöntekijä ei voi päättää. Silloin päätöksen tekee johtava työntekijä.
Joskus lastensuojelussa joudutaan tekemään päätöksiä, joista työntekijät ja lapsi tai huoltaja on eri mieltä. Joitakin asioita sosiaalityöntekijä tai johtava sosiaalityöntekijä voi päättää siitä huolimatta.
Miten lapsi voi vaikuttaa asioihin?
Oikeus osallistua itseä koskevien asioiden käsittelyyn on olemassa aina. Siinä ei ole ikärajaa. Työntekijöiden on kerrottava asiat niin, että lapsi pystyy ne ymmärtämään. Työntekijöiden pitää myös auttaa ja tukea lasta omien ajatusten ja mielipiteiden ilmaisemisessa.
Lain mukaan 12 vuotta täyttäneellä lapsella on lastensuojelussa puhevalta. Puhevalta tarkoittaa sitä, että viranomaisten on otettava hänen mielipiteensä lastensuojelua koskevissa asioissa samalla tavalla huomioon kuin aikuistenkin.
Jos olet täyttänyt 12 vuotta, voit vastustaa esitettyjä päätöksiä ja vaikuttaa asioiden käsittelyyn. Voit valittaa päätöksistä, jotka ovat mielestäsi virheellisiä.
Kuka hoitaa lapsen asioita lastensuojelussa?
Lapsen asioita lastensuojelussa hoitavat yleensä lapsen huoltajat yhdessä lastensuojelun työntekijöiden kanssa. Vanhemmat ovat vastuussa lapsestaan ja haluavat, että lapsella olisi hyvä olla. Yleensä vanhemmat ovat myös lapsen huoltajia, ja huoltajan tehtävänä on valvoa, että lasta kohdellaan hyvin ja hän saa tarvitsemaansa apua.
Vaikka vanhemmat ovat eronneet, he voivat silti molemmat edelleen olla lapsen huoltajia. Joskus lapsen huoltajuus määrätään vain toiselle vanhemmalle. Silloin hän huolehtii lapsen asioista yksin.
Jos huoltaja ei pysty puolueettomasti valvomaan lapsen edun toteutumista, lapsi voi saada ulkopuolisen edunvalvojan.
Miten päätöksistä voi valittaa?
Lastensuojelulaissa on määritelty, mitkä asiat pitää päättää virallisesti. Silloin laissa myös sanotaan, kuka päätöksen voi tehdä ja voiko siitä valittaa. Kaikki työntekijöiden ratkaisut eivät ole tällaisia virallisia päätöksiä. Silloin niistä ei voi valittaa.
Jos et ole tyytyväinen lastensuojelun työntekijöiden tai hallinto-oikeuden päätökseen, voit yleensä valittaa niistä. Kun sinulle ja vanhemmillesi kerrotaan tehdystä päätöksestä, työntekijöiden pitää myös kertoa, kenelle ja miten päätöksestä voi valittaa. Nämä tiedot ovat yleensä kirjallisen päätöksen mukana.
Se on lapsen kannalta paras ratkaisu kussakin tilanteessa.
Lapsen etu ei välttämättä tarkoita sitä, että päätökset ja ratkaisut tehtäisiin aina niin kuin lapsi tai hänen vanhempansa haluaisivat.
Lapsen etua pohdittaessa pitäisi osata ajatella nykyhetkeä pidemmälle. Se, mikä tuntuu juuri nyt hyvältä, ei ehkä olekaan sitä jonkin ajan kuluttua.
-Lastensuojelussa on kyse sinun hyvinvoinnistasi, turvallisuudestasi ja tulevaisuudestasi. Aikuisten pitää ottaa sinut mukaan, kun eri vaihtoehtoja pohditaan, ja kuunnella sinua. Voit vaikuttaa ratkaisuihin kertomalla, mitä ajattelet.
LAPSEN PITÄÄ SAADA ELÄÄ NIINKUIN LAPSI, ETTEI TARVI HUOLEHTIA KOKO AJAN.
Milloin lastensuojelua tarvitaan?
Vanhempien vaikeudet, Mielenterveysongelmat,
Alkoholi ja huumeet, Väkivalta, Omat ongelmat
Kuka päättää lastensuojelusta?
Suurin osa päätöksistä lastensuojelusta on sellaisia, että ne tekevät perhe ja työntekijät yhdessä. Lain mukaan työntekijän pitää aina yrittää tehdä yhteistyötä lapsen ja hänen huoltajiensa kanssa.
Laki määrää, kuka saa päättää mistäkin asiasta.
On asioita, joita lapsen oma sosiaalityöntekijä ei voi päättää. Silloin päätöksen tekee johtava työntekijä.
Joskus lastensuojelussa joudutaan tekemään päätöksiä, joista työntekijät ja lapsi tai huoltaja on eri mieltä. Joitakin asioita sosiaalityöntekijä tai johtava sosiaalityöntekijä voi päättää siitä huolimatta.
Miten lapsi voi vaikuttaa asioihin?
Oikeus osallistua itseä koskevien asioiden käsittelyyn on olemassa aina. Siinä ei ole ikärajaa. Työntekijöiden on kerrottava asiat niin, että lapsi pystyy ne ymmärtämään. Työntekijöiden pitää myös auttaa ja tukea lasta omien ajatusten ja mielipiteiden ilmaisemisessa.
Lain mukaan 12 vuotta täyttäneellä lapsella on lastensuojelussa puhevalta. Puhevalta tarkoittaa sitä, että viranomaisten on otettava hänen mielipiteensä lastensuojelua koskevissa asioissa samalla tavalla huomioon kuin aikuistenkin.
Jos olet täyttänyt 12 vuotta, voit vastustaa esitettyjä päätöksiä ja vaikuttaa asioiden käsittelyyn. Voit valittaa päätöksistä, jotka ovat mielestäsi virheellisiä.
Kuka hoitaa lapsen asioita lastensuojelussa?
Lapsen asioita lastensuojelussa hoitavat yleensä lapsen huoltajat yhdessä lastensuojelun työntekijöiden kanssa. Vanhemmat ovat vastuussa lapsestaan ja haluavat, että lapsella olisi hyvä olla. Yleensä vanhemmat ovat myös lapsen huoltajia, ja huoltajan tehtävänä on valvoa, että lasta kohdellaan hyvin ja hän saa tarvitsemaansa apua.
Vaikka vanhemmat ovat eronneet, he voivat silti molemmat edelleen olla lapsen huoltajia. Joskus lapsen huoltajuus määrätään vain toiselle vanhemmalle. Silloin hän huolehtii lapsen asioista yksin.
Jos huoltaja ei pysty puolueettomasti valvomaan lapsen edun toteutumista, lapsi voi saada ulkopuolisen edunvalvojan.
Miten päätöksistä voi valittaa?
Lastensuojelulaissa on määritelty, mitkä asiat pitää päättää virallisesti. Silloin laissa myös sanotaan, kuka päätöksen voi tehdä ja voiko siitä valittaa. Kaikki työntekijöiden ratkaisut eivät ole tällaisia virallisia päätöksiä. Silloin niistä ei voi valittaa.
Jos et ole tyytyväinen lastensuojelun työntekijöiden tai hallinto-oikeuden päätökseen, voit yleensä valittaa niistä. Kun sinulle ja vanhemmillesi kerrotaan tehdystä päätöksestä, työntekijöiden pitää myös kertoa, kenelle ja miten päätöksestä voi valittaa. Nämä tiedot ovat yleensä kirjallisen päätöksen mukana.
torstai 8. syyskuuta 2016
Virtain varhaiskasvatussuunnitelma
Suunnitelma on laadittu toukokuussa 2010
RYHMÄKOOT:
Päivähoitoa järjestetään kokopäivä- ja osapäivähoitona. Kokopäivähoito / enintään 10 tuntia vuorokaudessa Osapäivähoito / enintään 5 tuntia vuorokaudessa
Päiväkodissa tulee hoito- ja kasvatustehtävissä olla vähintään yksi henkilö, jolla on sosiaalihuoltolain ammatillisen henkilöstön kelpoisuusehdoista annetun asetuksen ( 804 / 92) 4 tai 5 §:ssä säädetty ammatillinen kelpoisuus
K o k o p ä i v ä h o i t o: * yli 3-vuotiaat 7 lasta / työntekijä, alle 3- vuotiaa
4 lasta / työntekijä
O s a p ä i v ä h o i t o: * yli 3-vuotiaat 13 lasta / työntekijä
Päiväkodissa tulee vähintään joka kolmannella hoito- ja kasvatustehtävissä toimivalla olla sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusehdoista annetun asetuksen 4 §:ssä säädetty ammatillinen kelpoisuus; esimerkiksi lastentarhanopettaja, sosiaalikasvattaja, sosionomi AMK. Muilla hoito- ja kasvatustehtävissä toimivilla tulee olla ko. asetuksen 5 §:ssä säädetty ammatillinen kelpoisuus; esimerkiksi lastenhoitaja, päivä-hoitaja, lähihoitaja. Hoito- ja kasvatushenkilöstön lisäksi päiväkodeissa tarvitaan henkilöstöä siivous-, ruokahuolto- ja avustustehtäviin.
Perhepäivähoito hoitajan kotona Päivähoitoasetuksen (239 / 1973, 8 §) mukaan perhepäiväkodissa (hoitajan kotona) voidaan samanaikaisesti hoitaa enintään neljää lasta, mukaan luettuina perhepäivä-hoitajan omat lapset, jotka eivät vielä ole perusopetuksessa. Lisäksi voidaan hoitaa yhtä perusopetuslain (628 / 1998) mukaista esiopetusta saavaa lasta, perusopetuksen aloittanutta lasta tai sellaista kunnan järjestämässä osapäivähoidossa olevaa lasta, joka aloittaa perusopetuksen toimintavuotta seuraavana vuonna (30.3.2000 / 329 ). Virroilla vakituisessa työsuhteessa olevat perhepäivähoitajat ovat suorittaneet perhepäivähoitajan kurssin tai ammattitutkinnon tai heillä on muu soveltuva koulutus.
Virroilla ryhmäperhepäivähoidon henkilöstön koulutus on perhepäivähoitaja, lastenhoitaja, kodinhoitaja, lastentarhanopettaja tai sosiaalikasvattaja. Ryhmäperhepäivähoidossa lasten ja hoitajien välinen suhdeluku on 4 lasta / työntekijä.
Varhaiskasvatussuunnitelmassa on lueteltuna ja yhteystiedot: päivähoitopaikat, esiopetuspaikat, Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta ja näihin hakeminen sekä laskutusperiaateet. Virtain seurakunnan vapaaseurakunnan ja helluntaiseurakunnan järjestämä toiminta, Urheilu ja 4-H-järjestön toiminta.
Lastenneuvola, Hammashuolto, puheterapia, fysioterapia, kasvatus- ja perheneuvola, sosiaali- ja perhetyö.
Keskeiset periaatteet:
VAHVISTETAAN LAPSEN MYÖNTEISEN MINÄKÄSITYKSEN JA ITSETUNNON KEHITTYMISTÄ
EDISTETÄÄN LAPSEN SUOTUISIA KASVU-, KEHITYSJA OPPIMISEDELLYTYKSIÄ
TARJOTAAN MAHDOLLISUUKSIA MONIPUOLISEEN VUOROVAIKUTUKSEEN JA YHDESSÄ- OLOON SEKÄ SOSIAALISTEN TAITOJEN HARJOITTELEMISEEN
AUTETAAN LASTA KASVAMAAN ITSENÄISEKSI JA OMATOIMISEKSI IHMISEKSI, JOKA TUNTEE VASTUUTA ITSESTÄÄN JA YMPÄRISTÖSTÄÄN
KEHITETÄÄN LAPSEN ARKIELÄMÄN TAITOJA
VANHEMPIEN JA VARHAISKASVATUKSEN KASVATTAJIEN ERILAISEN ASIANTUNTEMUKSEN JA TIETÄMYKSEN YHDISTÄMINEN
VANHEMPIEN JA VARHAISKASVATUKSEN KASVATTAJIEN ERILAISEN ASIANTUNTEMUKSEN JA TIETÄMYKSEN YHDISTÄMINEN
Painopistealueita:
Leikkiminen, Liikkuminen, Taiteellinen kokeminen ja ilmaiseminen, tutkiminen, matemaattinen orjentaatio, Luonnontieteellinen orientaatio, Historiallis- yhteiskunnallinen orientaatio, Esteettinen orientaatio,
Eettinen ja uskonnollis - katsomuksellinen orientaatio,
Ajatukseni suunitelmasta:
Virheitä löytyy mm. yhteystiedoissa ja ryhmäkoot eivät välttämättä päde, eikä kaikissa paikoissa varmasti toteuteta kaikkia painopistealueita.
Hieno suunnitelma kunhan pystyttäisiin toteuttamaan tälläisenä :)
Virtain kaupungilla on tavoittena saada uusi varhaiskavatussuunnitelma 2016-2017 aikana, tätä varten on jaettu koteihin kyselylomake
Suunnitelma on laadittu toukokuussa 2010
RYHMÄKOOT:
Päivähoitoa järjestetään kokopäivä- ja osapäivähoitona. Kokopäivähoito / enintään 10 tuntia vuorokaudessa Osapäivähoito / enintään 5 tuntia vuorokaudessa
Päiväkodissa tulee hoito- ja kasvatustehtävissä olla vähintään yksi henkilö, jolla on sosiaalihuoltolain ammatillisen henkilöstön kelpoisuusehdoista annetun asetuksen ( 804 / 92) 4 tai 5 §:ssä säädetty ammatillinen kelpoisuus
K o k o p ä i v ä h o i t o: * yli 3-vuotiaat 7 lasta / työntekijä, alle 3- vuotiaa
4 lasta / työntekijä
O s a p ä i v ä h o i t o: * yli 3-vuotiaat 13 lasta / työntekijä
Päiväkodissa tulee vähintään joka kolmannella hoito- ja kasvatustehtävissä toimivalla olla sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusehdoista annetun asetuksen 4 §:ssä säädetty ammatillinen kelpoisuus; esimerkiksi lastentarhanopettaja, sosiaalikasvattaja, sosionomi AMK. Muilla hoito- ja kasvatustehtävissä toimivilla tulee olla ko. asetuksen 5 §:ssä säädetty ammatillinen kelpoisuus; esimerkiksi lastenhoitaja, päivä-hoitaja, lähihoitaja. Hoito- ja kasvatushenkilöstön lisäksi päiväkodeissa tarvitaan henkilöstöä siivous-, ruokahuolto- ja avustustehtäviin.
Perhepäivähoito hoitajan kotona Päivähoitoasetuksen (239 / 1973, 8 §) mukaan perhepäiväkodissa (hoitajan kotona) voidaan samanaikaisesti hoitaa enintään neljää lasta, mukaan luettuina perhepäivä-hoitajan omat lapset, jotka eivät vielä ole perusopetuksessa. Lisäksi voidaan hoitaa yhtä perusopetuslain (628 / 1998) mukaista esiopetusta saavaa lasta, perusopetuksen aloittanutta lasta tai sellaista kunnan järjestämässä osapäivähoidossa olevaa lasta, joka aloittaa perusopetuksen toimintavuotta seuraavana vuonna (30.3.2000 / 329 ). Virroilla vakituisessa työsuhteessa olevat perhepäivähoitajat ovat suorittaneet perhepäivähoitajan kurssin tai ammattitutkinnon tai heillä on muu soveltuva koulutus.
Virroilla ryhmäperhepäivähoidon henkilöstön koulutus on perhepäivähoitaja, lastenhoitaja, kodinhoitaja, lastentarhanopettaja tai sosiaalikasvattaja. Ryhmäperhepäivähoidossa lasten ja hoitajien välinen suhdeluku on 4 lasta / työntekijä.
Varhaiskasvatussuunnitelmassa on lueteltuna ja yhteystiedot: päivähoitopaikat, esiopetuspaikat, Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta ja näihin hakeminen sekä laskutusperiaateet. Virtain seurakunnan vapaaseurakunnan ja helluntaiseurakunnan järjestämä toiminta, Urheilu ja 4-H-järjestön toiminta.
Lastenneuvola, Hammashuolto, puheterapia, fysioterapia, kasvatus- ja perheneuvola, sosiaali- ja perhetyö.
Keskeiset periaatteet:
VAHVISTETAAN LAPSEN MYÖNTEISEN MINÄKÄSITYKSEN JA ITSETUNNON KEHITTYMISTÄ
EDISTETÄÄN LAPSEN SUOTUISIA KASVU-, KEHITYSJA OPPIMISEDELLYTYKSIÄ
TARJOTAAN MAHDOLLISUUKSIA MONIPUOLISEEN VUOROVAIKUTUKSEEN JA YHDESSÄ- OLOON SEKÄ SOSIAALISTEN TAITOJEN HARJOITTELEMISEEN
AUTETAAN LASTA KASVAMAAN ITSENÄISEKSI JA OMATOIMISEKSI IHMISEKSI, JOKA TUNTEE VASTUUTA ITSESTÄÄN JA YMPÄRISTÖSTÄÄN
KEHITETÄÄN LAPSEN ARKIELÄMÄN TAITOJA
VANHEMPIEN JA VARHAISKASVATUKSEN KASVATTAJIEN ERILAISEN ASIANTUNTEMUKSEN JA TIETÄMYKSEN YHDISTÄMINEN
VANHEMPIEN JA VARHAISKASVATUKSEN KASVATTAJIEN ERILAISEN ASIANTUNTEMUKSEN JA TIETÄMYKSEN YHDISTÄMINEN
Painopistealueita:
Leikkiminen, Liikkuminen, Taiteellinen kokeminen ja ilmaiseminen, tutkiminen, matemaattinen orjentaatio, Luonnontieteellinen orientaatio, Historiallis- yhteiskunnallinen orientaatio, Esteettinen orientaatio,
Eettinen ja uskonnollis - katsomuksellinen orientaatio,
Ajatukseni suunitelmasta:
Virheitä löytyy mm. yhteystiedoissa ja ryhmäkoot eivät välttämättä päde, eikä kaikissa paikoissa varmasti toteuteta kaikkia painopistealueita.
Hieno suunnitelma kunhan pystyttäisiin toteuttamaan tälläisenä :)
Virtain kaupungilla on tavoittena saada uusi varhaiskavatussuunnitelma 2016-2017 aikana, tätä varten on jaettu koteihin kyselylomake
Kela lapsiperheen etuudet
Äitiysavustus
Äitiysavustukseksi voit valita joko äitiyspakkauksen tai 140 euron verottoman rahasumman.
Voit hakea äitiysavustusta, kun raskautesi on kestänyt vähintään 154 päivää eli noin 5 kuukautta. Lisäksi äidin täytyy käydä terveystarkastuksessa lääkärissä tai neuvolassa ennen viidettä raskauskuukautta. Tarkastuksessa saat raskaustodistuksen, joka tarvitaan äitiysavustushakemuksen liitteeksi.
Saadakseen äitiysavustuksen hakijan tulee asua Suomessa tai kuulua Suomen sosiaaliturvan piiriin.
Äitiysraha
Äitiysvapaa alkaa ennen lapsen laskettua syntymäaikaa. Äitiysvapaalle voi jäädä 30−50 arkipäivää eli noin 5−8 viikkoa ennen laskettua aikaa. Saat itse valita, milloin aloitat äitiysvapaasi.
Äitiysvapaan ajalta äitiysrahaa
Kun äitiysvapaasi alkaa, saat Kelasta äitiysrahaa. Äitiysrahaa maksetaan 105 arkipäivältä eli noin 4 kuukautta. Arkipäiviä ovat päivät maanantaista lauantaihin pois lukien arkipyhät.
Ilmoita työnantajalle äitiysvapaastasi viimeistään 2 kk ennen vapaan alkua. Selvitä, maksaako työnantajasi palkkaa äitiysvapaan ajalta. Tarvitset tiedon äitiysrahahakemukseen. Hae äitiysraha viimeistään 2 kk ennen laskettua aikaa. Jos saat äitiysvapaan ajalta palkkaa, Kela maksaa äitiysrahan siltä ajalta työnantajallesi.
Koska äitiysvapaalle?
Laskurilla lasket helposti, koska äitiysvapaasi alkaa ja loppuu. Tarvitset tiedon, kun haet äitiysrahaa.
Laskuriin Oikeus äitiysrahaan
Sinulla on oikeus äitiysrahaan, kun raskautesi on kestänyt 154 päivää. Ehtona on, että olet kuulunut Suomen sosiaaliturvaan vähintään 180 päivää juuri ennen laskettua aikaa. Mukaan voidaan laskea myös vakuutusaikaa toisessa EU- tai Eta-maassa, Sveitsissä tai Israelissa. Jos muutat Suomeen ulkomailta, lue lisää osiosta Muutto Suomeen.
Jos lapsi syntyy ennenaikaisesti, saat äitiysrahaa heti syntymää seuraavasta arkipäivästä alkaen. Äitiysrahaa maksetaan normaalisti noin 4 kk. Äitiysrahan jälkeen maksettavaa vanhempainrahaa taas maksetaan tällöin normaalia pidempään.
Jos raskaus keskeytetään, oikeutta äitiysrahaan ei ole, vaikka raskaus olisi kestänyt 154 päivää.
Äidin sairastuminen
Jos sairastut etkä siksi pysty hoitamaan lasta, äitiysraha voidaan tietyissä tapauksissa maksaa isälle vanhempainrahana. Isä voi saada tuen vasta sairauden omavastuuajan jälkeen (yleensä sairastumispäivä ja 9 seuraavaa arkipäivää). Isälle maksettu vanhempainraha ei vähennä äitiysrahan jälkeisiä vanhempainrahapäiviä. Isä saa vanhempainrahan omien tulojensa perusteella.
Opiskelu ja työskentely äitiysvapaan aikana
Voit työskennellä äitiysvapaasi aikana ja saada Kelasta äitiysrahaa, mutta työskentelypäiviltäsi äitiysraha maksetaan vähimmäismääräisenä. Työskentely sunnuntaisin tai arkipyhinä ei vaikuta
Isyysraha
Isyysvapaa on enintään 54 arkipäivää eli noin 9 viikkoa. Isä voi olla kotona yhtä aikaa äidin kanssa valintansa mukaan 1-18 arkipäivää sinä aikana, jolloin äiti saa äitiys- tai vanhempainrahaa. Loput isyysvapaapäivät isä voi pitää sen jälkeen, kun vanhempainrahan saaminen on loppunut.
Isyysvapaan lisäksi isä voi lapsen syntymän jälkeen pitää seuraavia perhevapaita:
- vanhempainvapaan, joka on äidin äitiysvapaan jälkeen. Vapaan voi myös jakaa äidin kanssa.
- hoitovapaan, joka on vanhempainvapaan jälkeen.
- osittaisen hoitovapaan, jos isä palaa töihin osa-aikaisesti.
Isyysvapaan ajalta isyysrahaa
Isyysvapaan ajalta Kela maksaa isyysrahaa. Selvitä, maksaako työnantajasi palkkaa isyysvapaan ajalta. Tarvitset tiedon isyysrahahakemukseen. Ilmoita isyysvapaasta työnantajallesi viimeistään 2 kuukautta ennen vapaan alkua. Jos isyysvapaa on enintään 12 arkipäivää, siitä tulee ilmoittaa viimeistään kuukausi etukäteen.
Hae isyysrahaa vasta kun lapsi on syntynyt ja tiedät, milloin aiot pitää isyysvapaata. Hae isyysrahaa joko yhtäjaksoiselle ajalle tai useammalle lyhyemmälle jaksolle, jos jaat isyysvapaasi eri ajankohtiin. Isyysrahaa maksetaan arkipäiviltä, joita ovat päivät maanantaista lauantaihin pois lukien arkipyhät. Isä voi itse päättää, miltä päiviltä hakee isyysrahaa. Esimerkiksi lauantai on isyysrahapäivä vain, jos isä niin itse haluaa.
Jos työnantaja maksaa isälle palkkaa isyysvapaan ajalta, isyysraha maksetaan tällöin työnantajalle. Jos isyysvapaaseen sisältyy palkallisia vapaapäiviä, maksetaan isyysraha myös näiltä päiviltä työnantajalle. Esimerkiksi jos palkallinen isyysvapaa jatkuu viikonlopun yli ja lauantai on palkallinen vapaapäivä, maksetaan isyysraha myös lauantailta työnantajalle. Tällöin myös lauantai kuluttaa isän isyysrahapäiviä.
Oikeus isyysrahaan
Saat isyysrahaa, jos olet avo- tai avioliitossa yhdessä lapsen äidin kanssa ja osallistut lapsen hoitoon. Voit saada isyysrahaa poikkeuksellisesti, vaikka asuisitte tilapäisesti eri osoitteissa, jos erossa asuminen johtuu esim. työtilanteesta eikä välien rikkoutumisesta.
Lisäksi ehtona on, että olet kuulunut Suomen sosiaaliturvaan vähintään 180 päivää juuri ennen lapsen laskettua syntymäaikaa. Vakuutusaikaan voidaan laskea mukaan vakuutusaikaa toisessa EU- tai Eta-maassa, Sveitsissä tai Israelissa. Jos muutat Suomeen ulkomailta, lue lisää osiosta Muutto Suomeen.
Myös adoptioisällä on oikeus isyysrahaan. Lisäksi rekisteröidyssä parisuhteessa oleva saa isyysrahaa sukupuolestaan riippumatta, jos hän adoptoi puolisonsa lapsen tai adoptiolapsen.
Uusi lapsi perheeseen
Isyysvapaa on lapsikohtainen. Jos perheeseen syntyy tai adoptoidaan uusi lapsi, isä voi pitää aiemmasta lapsesta pitämättä olevia isyysrahapäiviä yhtäjaksoisesti enintään 24 arkipäivää samaan aikaan, kun äiti on äitiys- tai vanhempainvapaalla uuden lapsen perusteella. Isyysvapaat aiemmasta lapsesta on pidettävä viimeistään siihen mennessä, kun lapsi on 2 vuotta tai ennen kuin adoptiolapsen hoitoon ottamisesta on kulunut 2 vuotta. Uuteen lapseen perustuvia isyysrahapäiviä voi äidin kanssa samanaikaisesti pitää enintään 18 arkipäivää. Yhteensä isä voi siis pitää enintään 42 isyysrahapäivää samanaikaisesti äidin äitiys- ja vanhempainrahakauden kanssa. Isyysrahaa voi saada kerrallaan kuitenkin vain yhdestä lapsesta., sillä äitiysrahaa maksetaan vain arkipäiviltä.
Jos opiskelet päätoimisesti ja saat opintotukea, sinulle maksetaan opintotuen lisäksi äitiysrahaa vähimmäismääräisenä. Jos et nosta opintotukea etkä työskentele, äitiysraha maksetaan tavalliseen tapaan täysimääräisenä.
Jos menet töihin tai aloitat opiskelun, ilmoita siitä heti Kelaan. Näin sinulle maksetaan oikein äitiysrahaa ja vältyt turhalta takaisinperinnältä. Ilmoita työpäivät Kelaan asiointipalvelussa tai soittamalla lapsiperheen palvelunumeroon. Palkkatietoja, työskentelyä sunnuntaisin tai arkipyhinä ei tarvitse ilmoittaa Kelaan.
Jos saat varhennettua äitiysrahaa, et voi työskennellä lainkaan (paitsi sunnuntaisin ja arkipyhinä, koska siltä päivältä tukea ei makseta) etkä opiskella päätoimisesti.
Äitiysvapaan jälkeen
Äitiysvapaan jälkeen voit jäädä vanhempainvapaalle ja saada vanhempainrahaa. Vanhempainvapaalle voi jäädä myös isä tai voitte jakaa vapaan.
Vanhempainvapaan jälkeen voit jäädä hoitovapaalle ja saada kotihoidon tukea. Voit myös palata töihin osa-aikaisesti ja saada joustavaa hoitorahaa.
Vanhempainraha
Vanhempainvapaalle voi jäädä joko äiti tai isä. Vanhempainvapaan ajalta Kela maksaa vanhempainrahaa 158 arkipäivää eli noin puoli vuotta. Arkipäiviä ovat päivät maanantaista lauantaihin pois lukien arkipyhät.
Lapsi on noin 9 kuukautta, kun vanhempainraha päättyy. Vanhempainraha päättyy aikaisemmin, jos saat seuraavan lapsen ja hänestä äitiys- tai isyysrahaa.
Miltä ajalta vanhempainrahaa?
Vanhempainrahakauden laskurilla voit laskea, miltä ajalta saat vanhempainrahaa.
Laskuriin Vanhempainvapaalle voi jäädä äiti tai isä
Vanhemmat voivat sopia keskenään vanhempainvapaan käytöstä. Isän tulee olla vanhempainrahaa saadakseen joko avo- tai avioliitossa lapsen äidin kanssa.
Vanhemmat voivat olla vapaalla myös vuorotellen, mutta eivät yhtä aikaa (poikkeuksena monikkoperheet). Jos vanhemmat jakavat vapaan, voivat he pitää molemmat enintään 2 haluamansa pituista jaksoa.
Vanhemmat voivat olla vapaalla myös vuorotellen, mutta eivät yhtä aikaa (poikkeuksena monikkoperheet). Jos vanhemmat jakavat vapaan, voivat he pitää molemmat enintään 2 haluamansa pituista jaksoa.
Monikkoperheille vanhempainrahaa maksetaan jokaisesta lapsesta 60 arkipäivää pidempään toisesta lapsesta alkaen. Lisäksi monikkoperheissä isä ja äiti voivat olla vanhempainvapaalla samaan aikaan.Vanhempainpäivärahojen määrä lasketaan
- verotuksessa vahvistettujen tulojesi mukaan, kun olet ollut työssä.
- päivärahaa edeltävien 6 kuukauden työtulojen mukaan, jos tulosi ovat nousseet vähintään 20 % verotuksessa vahvistetuista tuloista.
- päivärahaa edeltäneen etuuden mukaan, jos olet opiskellut tai ollut kuntoutuksessa tai työttömänä.
- samojen tulojen perusteella kuin edellinen vanhempainpäiväraha, jos uuden lapsen laskettu aika on, ennen kuin edellinen lapsi täyttää 3 vuotta.
Vanhempainpäivärahojen määrään vaikuttavat elämäntilanteesi ja saamasi tulot. Kaikissa vanhempainpäivärahoissa käytetään samaa laskukaavaa.
Vanhempainpäivärahoja maksetaan arkipäiviltä. Arkipäiviä ovat päivät maanantaista lauantaihin pois lukien arkipyhät.
Saat vähimmäispäivärahaa, jos sinulla ei ole ollut työtuloja.
- Vähimmäispäiväraha on 23,93 euroa arkipäivältä.
Esimerkkejä työtulojen perusteella laskettavien vanhempainpäivärahojen määristä 2016
Vuosityötulot euroa / vuosi (bruttotulot, joista on tehty vähennykset) Vanhempainpäiväraha euroa / arkipäivä (ennen ennakonpidätystä) 0–10 257 23,93 13 000 30,33 15 500 36,17 20 500 47,83 30 000 70,00 40 000 90,02 50 000 103,35 60 000 114,91
Lapsilisä
Kela maksaa jokaisesta Suomessa vakituisesti asuvasta lapsesta lapsilisää sen kuukauden loppuun, jolloin lapsi täyttää 17 vuotta. Oikeus lapsilisään perustuu maassa asumiseen. Maksaminen loppuu, jos lapsi ja hänen huoltajansa muuttavat ulkomaille pysyvästi. Lapsilisä on verotonta tuloa.
Lapsilisä maksetaan seuraavan kuukauden alusta siitä, kun lapsi on syntynyt. Lapsilisää maksetaan sen kalenterikuukauden loppuun,
- jolloin lapsi täyttää 17 vuotta
- jolloin lapsi muuttaa ulkomaille* tai
- kun lapsi alkaa seuraavasta kuukaudesta saada kansaneläkelain mukaista työkyvyttömyyseläkettä.
*Lapsilisää voidaan tietyissä tapauksissa maksaa myös ulkomaille. Esimerkiksi tilapäisen ulkomailla oleskelun ajalta, esim. vaihto-oppilasajalta, voidaan usein maksaa lapsilisää.
Lapsilisän määrä ja maksaminen
Lapsilisän määrä kasvaa lapsiluvun mukaan. Määrään vaikuttavat ne alle 17-vuotiaat lapset, joista on oikeus saada lapsilisää. Korotukset voidaan laskea vain silloin, kun kaikki lapsilisät myönnetään samalle henkilölle.
| Lapsilisän määrä lapsiluvun mukaan | euroa kuukaudessa |
|---|---|
| Ensimmäisestä lapsesta | 95,75 |
| Toisesta lapsesta | 105,80 |
| Kolmannesta lapsesta | 135,01 |
| Neljännestä lapsesta | 154,64 |
Viidennestä jaLastenhoidon tuetKun vanhempainrahan maksaminen päättyy, lapsi on noin 9 kuukauden ikäinen. Voit järjestää lapsen hoidon vanhempainvapaan jälkeen eri tavoin. Lapsi voi mennä kunnalliseen tai yksityiseen päivähoitoon tai lasta voidaan hoitaa kotona.
Kelan maksamia lastenhoidon tukia ovat
Voit saada kotihoidon tukea tai yksityisen hoidon tukea, jos lapsi ei ole kunnallisessa hoidossa. Joustavaa tai osittaista hoitorahaa voit saada, jos työaikasi on enintään 30 tuntia viikossa ja etuuden muut edellytykset täyttyvät.
Lastenhoidon tukia ei makseta kuukautta lyhyemmältä ajalta. Tukijakson ei tarvitse alkaa kalenterikuukauden alusta. Vähimmäisaikaan lasketaan mukaan molempien vanhempien lastenhoidon tukijaksot sekä perheen kaikki keskeytymättä jatkuvat eri lastenhoidon tuet yhteensä. seuraavasta lapsesta | 174,27 |
Kotihoidon tuen määrä
Kotihoidon tukeen kuuluu hoitoraha ja hoitolisä. Lisäksi kotikuntasi saattaa maksaa kuntalisää.
Kela tekee vuosittain kotihoidon tukeen indeksitarkistuksen, mikä voi muuttaa tuen määrää. Asiakkaan ei tarvitse tehdä mitään indeksitarkistuksen vuoksi, vaan Kela muuttaa määrän automaattisesti.
Hoitoraha
Hoitorahan määrään eivät vaikuta perheen tulot. Hoitorahaa maksetaan jokaisesta tukeen oikeutetusta lapsesta erikseen. Hoitorahan määrä on
- yhdestä alle 3-vuotiaasta 341,27 e/kk
- muista perheen alle 3-vuotiaista lapsista 102,17 e/kk/lapsi
- yli 3-vuotiaista, alle kouluikäisistä lapsista 65,65 e/kk/lapsi.
Hoitolisä
Hoitolisään vaikuttavat perheen koko ja bruttotulot. Hoitolisä on enintään 182,64 e/kk. Sitä maksetaan vain yhdestä lapsesta. Laske Lastenhoidon tuki -laskurilla, paljonko tukea saat.
Hoitolisä maksetaan täysimääräisenä, jos perheen kuukausitulot eivät ylitä perheen koon mukaan määräytyvää tulorajaa. Jos tuloraja ylittyy, tehdään hoitolisän täydestä määrästä vähennysprosentin mukainen vähennys alla olevan taulukon mukaisesti. Hoitolisää ei makseta, mikäli perheen tulot ylittävät perheen koon mukaan laskettavan maksimitulorajan. Hoitorahaa ja kuntalisää ei lasketa tuloksi hoitolisää laskettaessa. Osittainen ja joustavaa hoitoraha puolestaan huomioidaan tulona.
| Perheen koko (henkilöä)* | Bruttotulot, joilla saa täyden hoitolisän | Vähennys-prosentti | Bruttotulot, joilla ei saa hoitolisää |
|---|---|---|---|
| 2 | 1 160 e/kk | 11,5 % | 2 748,14 e/kk |
| 3 | 1 430 e/kk | 9,4 % | 3 372,93 e/kk |
| 4 tai enemmän | 1 700 e/kk | 7,9 % | 4 011,84 e/kk |
* Perheen kokoon lasketaan mukaan enintään 4 henkilöä: 2 aikuista ja enintään 2 alle kouluikäistä lasta. Perheen henkilömäärässä ei huomioida lasta, jonka perusteella maksetaan vanhempainpäivärahaa tai joka on koulussa.
Kuntalisä
Kuntalisän määrä ja myöntämisedellytykset ovat kuntakohtaisia. Kaikki kunnat eivät maksa kuntalisää. Kela maksaa kuntalisän kotihoidon tuen yhteydessä, vain jos Kela ja kunta ovat näin sopineet. Lisätietoja kuntalisästä saat kotikunnastasi. Tämänhetkisen Kelan kautta maksettavan kuntalisän voit selvittää tekemällä arviolaskelman Lastenhoidon tuki -laskurilla.
Joustavan hoitorahan määrä ja maksaminen
Joustava hoitoraha on porrastettu kahteen ryhmään vanhemman työajan mukaan. Siihen eivät vaikuta perheen tulot. Joustavaa hoitorahaa maksetaan kerrallaan vain yhdestä lapsesta.
Joustava hoitoraha on
- 243,28 euroa kuukaudessa, kun työaika on enintään 22,5 tuntia viikossa tai enintään 60 % normaalista kokopäivätyön työajasta.
(Tämä tarkoittaa esimerkiksi noin 3 päivää viikossa tai noin 4,5 tuntia päivässä.)
- 162,19 euroa kuukaudessa, kun työaika on yli 22,5 mutta enintään 30 tuntia viikossa tai yli 60 %, mutta enintään 80 % normaalista kokopäivätyön työajasta.
(Tämä tarkoittaa esimerkiksi noin 4 päivää viikossa tai noin 6 tuntia päivässä.)
Yllä mainitut tunti- ja prosenttimäärät ovat keskimääräisiä tietoja, ja vaihtelua viikkojen välillä voi olla, kunhan ne eivät keskimäärin ylitä annettuja määriä haetulla ajalla.
Jos lapsi sairastuu
Jos lapsesi sairastuu, voit viedä hänet joko kunnan terveyskeskukseen tai yksityiselle lääkärille. Kela korvaa osan yksityislääkärin ja hammaslääkärin palkkioista sekä tutkimuksista ja hoidoista, jotka lääkäri määrää. Kela ei korvaa terveyskeskuksen hoitoja.
Kela korvaa myös lääkärin määräämiä lääkkeitä. Matka- ja yöpymiskorvausta voi saada saattajan ja lapsen matkakuluista hoitoon ja tutkimuksiin.
Tilapäinen hoitovapaa 4 työpäiväksi
Jos alle 10-vuotias lapsesi sairastuu äkillisesti, voit jäädä pois töistä hoitamaan häntä tilapäiselle hoitovapaalle. Se voi kestää enintään 4 työpäivää. Tilapäinen hoitovapaa perustuu työsopimuslakiin. Kela ei maksa etuuksia tilapäisen hoitovapaan perusteella.
Erityishoitorahaa osallistumisesta lapsen sairaalahoitoon
Voit saada Kelasta erityishoitorahaa alle 16-vuotiaan lapsen sairaalahoidon ja siihen liittyvän kotihoidon ajalta. Erityishoitorahan saaminen edellyttää lapsen hoitavalta lääkäriltä D-lääkärinlausuntoa sairauden vaikeudesta sekä vanhemman hoitoon osallistumisen tarpeellisuudesta. Erityishoitorahan tarkoitus on korvata ansionmenetystä, jos joudut olemaan kokopäiväisesti pois työstäsi hoidon vuoksi etkä saa palkkaa.
Elatustuki
Kela voi maksaa elatustukea erotilanteessa, jossa lapsi ei saa elatusta elatusvelvolliselta tai jos elatusapu on pienempi kuin elatustuki. Elatustukea voidaan maksaa myös, jos elatusvelvollista vanhempaa ei ole. Tällöin lapsi on esimerkiksi adoptoitu ilman kumppania tai lapsi on syntynyt avioliiton ulkopuolella eikä lapsen isyyttä ole vahvistettu.
Erotilanteessa elatustuen saaminen edellyttää, että vanhemmilla on kunnan sosiaalihuollon vahvistama elatussopimus tai tuomioistuimen päätös elatusavusta.
Elatustuki maksetaan lapsen vanhemmalle tai muulle henkilölle, jonka hoidossa lapsi on. Tuki voidaan myös myöntää ja maksaa 15 vuotta täyttäneelle lapselle itselleen. lapselle
Pitkäaikaisesti sairas tai vammainen lapsi voi saada Kelasta alle 16-vuotiaan vammaistukea. Voit saada myös Kelan kuntoutusta lapsellesi.
Elatustuki maksetaan joko täysimääräisenä tai vähennettynä. Täysi elatustuki on 154,77 e/kk.
Asumisen tuet
Yleinen asumistuki on 80 % hyväksyttävien asumismenojen ja perusomavastuun erotuksesta. Jos hyväksyttävien asumismenojen määrä ylittää enimmäisasumismenot, lasketaan tuen määrä enimmäisasumismenojen mukaan.
Asumistuen perusomavastuu määräytyy ruokakunnan tulojen ja ruokakuntaan kuuluvien aikuisten ja lasten lukumäärän mukaan. Kaikkein pienituloisimmilla ei ole lainkaan perusomavastuuta.
Ruokakunta maksaa itse aina vähintään 20 % asumismenoistaan.
Esimerkki: Kolmen hengen ruokakunta asuu Tampereella
Nina ja Juuso asuvat 14-vuotiaan lapsensa Ursulan kanssa Tampereella. Asunnon vuokra on 736,48 e/kk. Ruokakunnan asumistuessa huomioon otettavat tulot ovat 2 403 e/kk.
Perusomavastuun määrä lasketaan kaavalla:
0,42 x [2 403 – (603 +100 x 2 + 223 x 1)] =
0,42 x (2 403 – 1 026) =
0,42 x 1 377 = 578,34 e/kk.
Enimmäisasumismenot Tampereella asuvalle kolmen hengen ruokakunnalle ovat 761 e/kk. Koska vuokra alittaa enimmäisasumismenot, asumistuen määrän laskemisessa käytetään todellisia asumismenoja.
Asumistuki on 80 % asumismenojen ja perusomavastuun erotuksesta eli
0,8 x (736,48 – 578,34) = 0,8 x 158,14 = 126,51 e/kk.
Ruokakunta maksaa itse asumisesta 736,48 – 126,51 = 609,97 e/kk.
0,42 x [2 403 – (603 +100 x 2 + 223 x 1)] =
0,42 x (2 403 – 1 026) =
0,42 x 1 377 = 578,34 e/kk.
0,8 x (736,48 – 578,34) = 0,8 x 158,14 = 126,51 e/kk.
Erityistilanteet
Odottamattomat muutokset perheessä voivat vaikuttaa sinulle maksettaviin perhe-etuuksiin.
Odottamattomat muutokset perheessä voivat vaikuttaa sinulle maksettaviin perhe-etuuksiin.
Äiti sairastuu
Isä voi jäädä kotiin hoitamaan lasta, jos äiti sairastuu niin, ettei hän voi hoitaa lasta. Tältä ajalta isälle maksetaan vanhempainrahaa (linkki). Isä saa tuen äidin sairastumisen omavastuuajan jälkeen, joka on sairastumispäivä + 9 arkipäivää. Äiti voi saada Kelastasairauspäivärahaa.
Isä voi jäädä kotiin hoitamaan lasta, jos äiti sairastuu niin, ettei hän voi hoitaa lasta. Tältä ajalta isälle maksetaan vanhempainrahaa (linkki). Isä saa tuen äidin sairastumisen omavastuuajan jälkeen, joka on sairastumispäivä + 9 arkipäivää. Äiti voi saada Kelastasairauspäivärahaa.
Lapsi syntyy ennenaikaisesti
Jos lapsi syntyy ennen äitiysvapaan alkua (eli aikaisemmin kuin 30 arkipäivää ennen laskettua aikaa), äitiysraha alkaa lapsen syntymää seuraavana arkipäivänä. Tällöin vanhempainrahaa maksetaan pidennettynä niin monella arkipäivällä kuin äitiysraha aikaistui.
Jos lapsi syntyy ennen äitiysvapaan alkua (eli aikaisemmin kuin 30 arkipäivää ennen laskettua aikaa), äitiysraha alkaa lapsen syntymää seuraavana arkipäivänä. Tällöin vanhempainrahaa maksetaan pidennettynä niin monella arkipäivällä kuin äitiysraha aikaistui.
Keskenmeno
Jos raskaus päättyy keskenmenoon ennen 22. raskausviikkoa, äidillä ei ole oikeutta äitiysrahaan.
Keskeytetty raskaus
Jos raskaus keskeytetään, Kela ei maksa äitiysrahaa, vaikka raskaus olisi jatkunut yli 154 päivää (22 raskausviikkoa).
Jos raskaus keskeytetään, Kela ei maksa äitiysrahaa, vaikka raskaus olisi jatkunut yli 154 päivää (22 raskausviikkoa).
Lapsi kuolee
Jos raskaus on kestänyt vähintään 154 päivää (22 raskausviikkoa) ja lapsi syntyy kuolleena tai kuolee synnytyksessä tai pian sen jälkeen, Kela maksaa äitiysrahaa 105 arkipäivältä. Myös äitiysavustuksen saa pitää. Sen sijaan vanhempainrahaa tai lapsilisää ei tällöin makseta lainkaan. Jos lapsi on syntynyt elävänä ennen kuin raskaus on kestänyt 154 päivää, äidillä on oikeus äitiysrahaan 105 arkipäivältä.
Jos lapsi syntyy kuolleena tai kuolee synnytyksessä, voidaan isyysrahaa maksaa äidin äitiysrahakaudella enintään 18 arkipäivältä lapsen kuolinpäivän jälkeen. Jos isä ei pysty heti jäämään pois työstä, voidaan isyysraha myöntää myöhemmästäkin ajankohdasta, mutta vain siihen saakka, kunnes lapsen kuolinpäivästä on kulunut 18 arkipäivää. Isyysrahapäivät tulee käyttää yhtäjaksoisesti.
Äitiys-, isyys- ja vanhempainrahaan ei ole oikeutta, jos raskaus päättyy keskenmenoon ennen kuin se on kestänyt vähintään 154 päivää (22 raskausviikkoa) ja lapsi on syntyessään kuollut. Erityisäitiysrahaa voidaan maksaa raskauden keskeytymiseen saakka, jos maksamisen muut edellytykset täyttyvät.
Jos lapsi kuolee isyysrahakaudella, maksetaan isyysrahakausi tai meneillään oleva jakso loppuun, kuitenkin enintään 18 arkipäivältä.
Jos lapsi kuolee silloin, kun äiti tai isä on vanhempainvapaalla, Kela maksaa vanhempainrahaa 12 arkipäivää kuolinpäivästä, kuitenkin enintään vanhempainrahakauden loppuun. Lapsilisän maksu lakkaa seuraavan kuun alusta.
Vanhempainrahakausi maksetaan ilman pidennyspäiviä, jos samalla kertaa syntyneistä lapsista elää vain yksi vanhempainrahakauden alkaessa. Jos vähintään 2 lasta elää vanhempainrahakauden alkaessa, maksetaan pidennetty vanhempainrahakausi loppuun.
Jos raskaus on kestänyt vähintään 154 päivää (22 raskausviikkoa) ja lapsi syntyy kuolleena tai kuolee synnytyksessä tai pian sen jälkeen, Kela maksaa äitiysrahaa 105 arkipäivältä. Myös äitiysavustuksen saa pitää. Sen sijaan vanhempainrahaa tai lapsilisää ei tällöin makseta lainkaan. Jos lapsi on syntynyt elävänä ennen kuin raskaus on kestänyt 154 päivää, äidillä on oikeus äitiysrahaan 105 arkipäivältä.
Vanhempi kuolee
Jos äiti kuolee, isä voi jäädä kotiin hoitamaan lasta. Jos äitiysraha on kesken, isä voi saada sen vanhempainrahana. Tämän jälkeen isä saa vanhempainrahaa normaaliin tapaan. Isä voi hakea lapsilisän itselleen ja saada siihen yksinhuoltajakorotuksen, jos hän ei asu avoliitossa.
Jos isä kuolee, isän tukia ja vapaita ei voi siirtää äidille.
Lisäksi lapseneläke turvaa lapsen toimeentuloa, jos vanhemmista toinen tai molemmat kuolevat. Leskeneläke turvaa lesken toimeentuloa. Leski ja lapsi voivat saada perhe- tai huoltoeläkettä myös tapaturma-, liikenne-, sotilastapaturma-, sotilasvamma- ja potilasvahinkovakuutuksesta.
Jos äiti kuolee, isä voi jäädä kotiin hoitamaan lasta. Jos äitiysraha on kesken, isä voi saada sen vanhempainrahana. Tämän jälkeen isä saa vanhempainrahaa normaaliin tapaan. Isä voi hakea lapsilisän itselleen ja saada siihen yksinhuoltajakorotuksen, jos hän ei asu avoliitossa.
Lapsi adoptoitavaksi
Jos vanhemmat haluavat antaa lapsensa adoptoitavaksi, he voivat ottaa yhteyttä oman kunnan sosiaalitoimeen tai Pelastakaa Lapset ry:hyn. Äiti saa pitää äitiysloman, ja hän saa Kelasta äitiysrahaa. Äitiysrahan jälkeen vanhempainrahaa ei enää makseta, vaan vanhempainraha menee adoptioperheelle. Perheen kannattaa ilmoittaa adoptiosta Kelaan, jotta etuutta ei makseta liikaa.
Jos vanhemmat haluavat antaa lapsensa adoptoitavaksi, he voivat ottaa yhteyttä oman kunnan sosiaalitoimeen tai Pelastakaa Lapset ry:hyn. Äiti saa pitää äitiysloman, ja hän saa Kelasta äitiysrahaa. Äitiysrahan jälkeen vanhempainrahaa ei enää makseta, vaan vanhempainraha menee adoptioperheelle. Perheen kannattaa ilmoittaa adoptiosta Kelaan, jotta etuutta ei makseta liikaa.
Lapsen huostaanotto tai kiireellinen sijoitus laitos- tai perhehoitoon
Jos lapsi otetaan huostaan tai sijoitetaan lastensuojelulain nojalla kiireellisesti laitos- tai perhehoitoon, äiti saa pitää äitiysloman ja Kela maksaa äitiysrahaa. Vanhempainrahaa ei makseta, jos vanhempi ei osallistu huostaanoton tai kiireellisen sijoituksen aikana lapsen hoitoon. Sosiaalitoimi ilmoittaa Kelaan huostaanotosta tai kiireellisestä sijoituksesta sekä vanhemman osallistumisesta lapsen hoitamiseen.
Jos lapsi otetaan huostaan tai sijoitetaan lastensuojelulain nojalla kiireellisesti laitos- tai perhehoitoon, äiti saa pitää äitiysloman ja Kela maksaa äitiysrahaa. Vanhempainrahaa ei makseta, jos vanhempi ei osallistu huostaanoton tai kiireellisen sijoituksen aikana lapsen hoitoon. Sosiaalitoimi ilmoittaa Kelaan huostaanotosta tai kiireellisestä sijoituksesta sekä vanhemman osallistumisesta lapsen hoitamiseen.
Hedelmöityshoidot
Kela korvaa osan hedelmöityshoitojen kustannuksista, jos lapsettomuus johtuu sairaudesta. Lue lisää korvauskäytännöistä ja korvaustaksoista.
Kela korvaa osan hedelmöityshoitojen kustannuksista, jos lapsettomuus johtuu sairaudesta. Lue lisää korvauskäytännöistä ja korvaustaksoista.
Tukien perintä ja muu ulosotto
Jos Kelan tukia joudutaan perimään takaisin liikamaksun takia, perhe voi ottaa yhteyttä Kelan perintäyksikköön. Näin voidaan sopia maksusuunnitelmasta. Jos perintä ei onnistu, Kela siirtää perinnän ulosottoon.
Jos Kelan tukia joudutaan perimään takaisin liikamaksun takia, perhe voi ottaa yhteyttä Kelan perintäyksikköön. Näin voidaan sopia maksusuunnitelmasta. Jos perintä ei onnistu, Kela siirtää perinnän ulosottoon.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)