keskiviikko 21. syyskuuta 2016

Mitä tarkoittaa lapsen etu?

Se on lapsen kannalta paras ratkaisu kussakin tilanteessa.
Lapsen etu ei välttämättä tarkoita sitä, että päätökset ja ratkaisut tehtäisiin aina niin kuin lapsi tai hänen vanhempansa haluaisivat.
Lapsen etua pohdittaessa pitäisi osata ajatella nykyhetkeä pidemmälle. Se, mikä tuntuu juuri nyt hyvältä, ei ehkä olekaan sitä jonkin ajan kuluttua.
-Lastensuojelussa on kyse sinun hyvinvoinnistasi, turvallisuudestasi ja tulevaisuudestasi. Aikuisten pitää ottaa sinut mukaan, kun eri vaihtoehtoja pohditaan, ja kuunnella sinua. Voit vaikuttaa ratkaisuihin kertomalla, mitä ajattelet.

LAPSEN PITÄÄ SAADA ELÄÄ NIINKUIN LAPSI, ETTEI TARVI HUOLEHTIA KOKO AJAN.

Milloin lastensuojelua tarvitaan?

Vanhempien vaikeudet, Mielenterveysongelmat,
Alkoholi ja huumeet, Väkivalta, Omat ongelmat

Kuka päättää lastensuojelusta?

Suurin osa päätöksistä lastensuojelusta on sellaisia, että ne tekevät perhe ja työntekijät yhdessä. Lain mukaan työntekijän pitää aina yrittää tehdä yhteistyötä lapsen ja hänen huoltajiensa kanssa.

Laki määrää, kuka saa päättää mistäkin asiasta.

On asioita, joita lapsen oma sosiaalityöntekijä ei voi päättää. Silloin päätöksen tekee johtava työntekijä.

Joskus lastensuojelussa joudutaan tekemään päätöksiä, joista työntekijät ja lapsi tai huoltaja on eri mieltä. Joitakin asioita sosiaalityöntekijä tai johtava sosiaalityöntekijä voi päättää siitä huolimatta.

Miten lapsi voi vaikuttaa asioihin?

Oikeus osallistua itseä koskevien asioiden käsittelyyn on olemassa aina. Siinä ei ole ikärajaa. Työntekijöiden on kerrottava asiat niin, että lapsi pystyy ne ymmärtämään. Työntekijöiden pitää myös auttaa ja tukea lasta omien ajatusten ja mielipiteiden ilmaisemisessa.

Lain mukaan 12 vuotta täyttäneellä lapsella on lastensuojelussa puhevalta. Puhevalta tarkoittaa sitä, että viranomaisten on otettava hänen mielipiteensä lastensuojelua koskevissa asioissa samalla tavalla huomioon kuin aikuistenkin.

Jos olet täyttänyt 12 vuotta, voit vastustaa esitettyjä päätöksiä ja vaikuttaa asioiden käsittelyyn. Voit valittaa päätöksistä, jotka ovat mielestäsi virheellisiä.

Kuka hoitaa lapsen asioita lastensuojelussa?

Lapsen asioita lastensuojelussa hoitavat yleensä lapsen huoltajat yhdessä lastensuojelun työntekijöiden kanssa. Vanhemmat ovat vastuussa lapsestaan ja haluavat, että lapsella olisi hyvä olla. Yleensä vanhemmat ovat myös lapsen huoltajia, ja huoltajan tehtävänä on valvoa, että lasta kohdellaan hyvin ja hän saa tarvitsemaansa apua.

Vaikka vanhemmat ovat eronneet, he voivat silti molemmat edelleen olla lapsen huoltajia. Joskus lapsen huoltajuus määrätään vain toiselle vanhemmalle. Silloin hän huolehtii lapsen asioista yksin.

Jos huoltaja ei pysty puolueettomasti valvomaan lapsen edun toteutumista, lapsi voi saada ulkopuolisen edunvalvojan.

Miten päätöksistä voi valittaa?

Lastensuojelulaissa on määritelty, mitkä asiat pitää päättää virallisesti. Silloin laissa myös sanotaan, kuka päätöksen voi tehdä ja voiko siitä valittaa. Kaikki työntekijöiden ratkaisut eivät ole tällaisia virallisia päätöksiä. Silloin niistä ei voi valittaa.

Jos et ole tyytyväinen lastensuojelun työntekijöiden tai hallinto-oikeuden päätökseen, voit yleensä valittaa niistä. Kun sinulle ja vanhemmillesi kerrotaan tehdystä päätöksestä, työntekijöiden pitää myös kertoa, kenelle ja miten päätöksestä voi valittaa. Nämä tiedot ovat yleensä kirjallisen päätöksen mukana.

torstai 8. syyskuuta 2016

Virtain varhaiskasvatussuunnitelma

Suunnitelma on laadittu toukokuussa 2010

RYHMÄKOOT:
Päivähoitoa järjestetään kokopäivä- ja osapäivähoitona. Kokopäivähoito / enintään 10 tuntia vuorokaudessa Osapäivähoito / enintään 5 tuntia vuorokaudessa

Päiväkodissa tulee hoito- ja kasvatustehtävissä olla vähintään yksi henkilö, jolla on sosiaalihuoltolain ammatillisen henkilöstön kelpoisuusehdoista annetun asetuksen ( 804 / 92) 4 tai 5 §:ssä säädetty ammatillinen kelpoisuus

K o k o p ä i v ä h o i t o: * yli 3-vuotiaat 7 lasta / työntekijä, alle 3- vuotiaa
4 lasta / työntekijä
O s a p ä i v ä h o i t o: * yli 3-vuotiaat 13 lasta / työntekijä

Päiväkodissa tulee vähintään joka kolmannella hoito- ja kasvatustehtävissä toimivalla olla sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusehdoista annetun asetuksen 4 §:ssä säädetty ammatillinen kelpoisuus; esimerkiksi lastentarhanopettaja, sosiaalikasvattaja, sosionomi AMK. Muilla hoito- ja kasvatustehtävissä toimivilla tulee olla ko. asetuksen 5 §:ssä säädetty ammatillinen kelpoisuus; esimerkiksi lastenhoitaja, päivä-hoitaja, lähihoitaja. Hoito- ja kasvatushenkilöstön lisäksi päiväkodeissa tarvitaan henkilöstöä siivous-, ruokahuolto- ja avustustehtäviin.

Perhepäivähoito hoitajan kotona Päivähoitoasetuksen (239 / 1973, 8 §) mukaan perhepäiväkodissa (hoitajan kotona) voidaan samanaikaisesti hoitaa enintään neljää lasta, mukaan luettuina perhepäivä-hoitajan omat lapset, jotka eivät vielä ole perusopetuksessa. Lisäksi voidaan hoitaa yhtä perusopetuslain (628 / 1998) mukaista esiopetusta saavaa lasta, perusopetuksen aloittanutta lasta tai sellaista kunnan järjestämässä osapäivähoidossa olevaa lasta, joka aloittaa perusopetuksen toimintavuotta seuraavana vuonna (30.3.2000 / 329 ). Virroilla vakituisessa työsuhteessa olevat perhepäivähoitajat ovat suorittaneet perhepäivähoitajan kurssin tai ammattitutkinnon tai heillä on muu soveltuva koulutus.

Virroilla ryhmäperhepäivähoidon henkilöstön koulutus on perhepäivähoitaja, lastenhoitaja, kodinhoitaja, lastentarhanopettaja tai sosiaalikasvattaja. Ryhmäperhepäivähoidossa lasten ja hoitajien välinen suhdeluku on 4 lasta / työntekijä.

Varhaiskasvatussuunnitelmassa on lueteltuna ja yhteystiedot: päivähoitopaikat, esiopetuspaikat, Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta ja näihin hakeminen sekä laskutusperiaateet. Virtain seurakunnan vapaaseurakunnan ja helluntaiseurakunnan järjestämä toiminta, Urheilu ja 4-H-järjestön toiminta.
Lastenneuvola, Hammashuolto, puheterapia, fysioterapia, kasvatus- ja perheneuvola, sosiaali- ja perhetyö.

Keskeiset periaatteet:

VAHVISTETAAN LAPSEN MYÖNTEISEN MINÄKÄSITYKSEN JA ITSETUNNON KEHITTYMISTÄ

EDISTETÄÄN LAPSEN SUOTUISIA KASVU-, KEHITYSJA OPPIMISEDELLYTYKSIÄ

TARJOTAAN MAHDOLLISUUKSIA MONIPUOLISEEN VUOROVAIKUTUKSEEN JA YHDESSÄ- OLOON SEKÄ SOSIAALISTEN TAITOJEN HARJOITTELEMISEEN

AUTETAAN LASTA KASVAMAAN ITSENÄISEKSI JA OMATOIMISEKSI IHMISEKSI, JOKA TUNTEE VASTUUTA ITSESTÄÄN JA YMPÄRISTÖSTÄÄN

KEHITETÄÄN LAPSEN ARKIELÄMÄN TAITOJA

VANHEMPIEN JA VARHAISKASVATUKSEN KASVATTAJIEN ERILAISEN ASIANTUNTEMUKSEN JA TIETÄMYKSEN YHDISTÄMINEN

VANHEMPIEN JA VARHAISKASVATUKSEN KASVATTAJIEN ERILAISEN ASIANTUNTEMUKSEN JA TIETÄMYKSEN YHDISTÄMINEN

Painopistealueita:
Leikkiminen, Liikkuminen, Taiteellinen kokeminen ja ilmaiseminen, tutkiminen, matemaattinen orjentaatio, Luonnontieteellinen orientaatio, Historiallis- yhteiskunnallinen orientaatio, Esteettinen orientaatio,
Eettinen ja uskonnollis - katsomuksellinen orientaatio,

Ajatukseni suunitelmasta:
Virheitä löytyy mm. yhteystiedoissa ja ryhmäkoot eivät välttämättä päde, eikä kaikissa paikoissa varmasti toteuteta kaikkia painopistealueita.
Hieno suunnitelma kunhan pystyttäisiin toteuttamaan tälläisenä :)

Virtain kaupungilla on tavoittena saada uusi varhaiskavatussuunnitelma 2016-2017 aikana, tätä varten on jaettu koteihin kyselylomake

Kela lapsiperheen etuudet

Äitiysavustus

Äitiysavustukseksi voit valita joko äitiyspakkauksen tai 140 euron verottoman rahasumman.

Voit hakea äitiysavustusta, kun raskautesi on kestänyt vähintään 154 päivää eli noin 5 kuukautta. Lisäksi äidin täytyy käydä terveystarkastuksessa lääkärissä tai neuvolassa ennen viidettä raskauskuukautta. Tarkastuksessa saat raskaustodistuksen, joka tarvitaan äitiysavustushakemuksen liitteeksi.

Saadakseen äitiysavustuksen hakijan tulee asua Suomessa tai kuulua Suomen sosiaaliturvan piiriin.

Äitiysraha

Äitiysvapaa alkaa ennen lapsen laskettua syntymäaikaa. Äitiysvapaalle voi jäädä 30−50 arkipäivää eli noin 5−8 viikkoa ennen laskettua aikaa. Saat itse valita, milloin aloitat äitiysvapaasi.

Äitiysvapaan ajalta äitiysrahaa

Kun äitiysvapaasi alkaa, saat Kelasta äitiysrahaa. Äitiysrahaa maksetaan 105 arkipäivältä eli noin 4 kuukautta. Arkipäiviä ovat päivät maanantaista lauantaihin pois lukien arkipyhät.

Ilmoita työnantajalle äitiysvapaastasi viimeistään 2 kk ennen vapaan alkua. Selvitä, maksaako työnantajasi palkkaa äitiysvapaan ajalta. Tarvitset tiedon äitiysrahahakemukseen. Hae äitiysraha viimeistään 2 kk ennen laskettua aikaa. Jos saat äitiysvapaan ajalta palkkaa, Kela maksaa äitiysrahan siltä ajalta työnantajallesi.

Koska äitiysvapaalle?

Laskurilla lasket helposti, koska äitiysvapaasi alkaa ja loppuu. Tarvitset tiedon, kun haet äitiysrahaa.

Laskuriin

Oikeus äitiysrahaan

Sinulla on oikeus äitiysrahaan, kun raskautesi on kestänyt 154 päivää. Ehtona on, että olet kuulunut Suomen sosiaaliturvaan vähintään 180 päivää juuri ennen laskettua aikaa. Mukaan voidaan laskea myös vakuutusaikaa toisessa EU- tai Eta-maassa, Sveitsissä tai Israelissa. Jos muutat Suomeen ulkomailta, lue lisää osiosta Muutto Suomeen.

Jos lapsi syntyy ennenaikaisesti, saat äitiysrahaa heti syntymää seuraavasta arkipäivästä alkaen. Äitiysrahaa maksetaan normaalisti noin 4 kk. Äitiysrahan jälkeen maksettavaa vanhempainrahaa taas maksetaan tällöin normaalia pidempään.

Jos raskaus keskeytetään, oikeutta äitiysrahaan ei ole, vaikka raskaus olisi kestänyt 154 päivää.

Äidin sairastuminen

Jos sairastut etkä siksi pysty hoitamaan lasta, äitiysraha voidaan tietyissä tapauksissa maksaa isälle vanhempainrahana. Isä voi saada tuen vasta sairauden omavastuuajan jälkeen (yleensä sairastumispäivä ja 9 seuraavaa arkipäivää). Isälle maksettu vanhempainraha ei vähennä äitiysrahan jälkeisiä vanhempainrahapäiviä. Isä saa vanhempainrahan omien tulojensa perusteella.

Opiskelu ja työskentely äitiysvapaan aikana

Voit työskennellä äitiysvapaasi aikana ja saada Kelasta äitiysrahaa, mutta työskentelypäiviltäsi äitiysraha maksetaan vähimmäismääräisenä. Työskentely sunnuntaisin tai arkipyhinä ei vaikuta

Isyysraha

Isyysvapaa on enintään 54 arkipäivää eli noin 9 viikkoa. Isä voi olla kotona yhtä aikaa äidin kanssa valintansa mukaan 1-18 arkipäivää sinä aikana, jolloin äiti saa äitiys- tai vanhempainrahaa. Loput isyysvapaapäivät isä voi pitää sen jälkeen, kun vanhempainrahan saaminen on loppunut.

Isyysvapaan lisäksi isä voi lapsen syntymän jälkeen pitää seuraavia perhevapaita:

vanhempainvapaan, joka on äidin äitiysvapaan jälkeen. Vapaan voi myös jakaa äidin kanssa.
hoitovapaan, joka on vanhempainvapaan jälkeen.
osittaisen hoitovapaan, jos isä palaa töihin osa-aikaisesti.

Isyysvapaan ajalta isyysrahaa

Isyysvapaan ajalta Kela maksaa isyysrahaa. Selvitä, maksaako työnantajasi palkkaa isyysvapaan ajalta. Tarvitset tiedon isyysrahahakemukseen. Ilmoita isyysvapaasta työnantajallesi viimeistään 2 kuukautta ennen vapaan alkua. Jos isyysvapaa on enintään 12 arkipäivää, siitä tulee ilmoittaa viimeistään kuukausi etukäteen.

Hae isyysrahaa vasta kun lapsi on syntynyt ja tiedät, milloin aiot pitää isyysvapaata. Hae isyysrahaa joko yhtäjaksoiselle ajalle tai useammalle lyhyemmälle jaksolle, jos jaat isyysvapaasi eri ajankohtiin. Isyysrahaa maksetaan arkipäiviltä, joita ovat päivät maanantaista lauantaihin pois lukien arkipyhät. Isä voi itse päättää, miltä päiviltä hakee isyysrahaa. Esimerkiksi lauantai on isyysrahapäivä vain, jos isä niin itse haluaa.

Jos työnantaja maksaa isälle palkkaa isyysvapaan ajalta, isyysraha maksetaan tällöin työnantajalle. Jos isyysvapaaseen sisältyy palkallisia vapaapäiviä, maksetaan isyysraha myös näiltä päiviltä työnantajalle. Esimerkiksi jos palkallinen isyysvapaa jatkuu viikonlopun yli ja lauantai on palkallinen vapaapäivä, maksetaan isyysraha myös lauantailta työnantajalle. Tällöin myös lauantai kuluttaa isän isyysrahapäiviä.

Oikeus isyysrahaan

Saat isyysrahaa, jos olet avo- tai avioliitossa yhdessä lapsen äidin kanssa ja osallistut lapsen hoitoon. Voit saada isyysrahaa poikkeuksellisesti, vaikka asuisitte tilapäisesti eri osoitteissa, jos erossa asuminen johtuu esim. työtilanteesta eikä välien rikkoutumisesta.

Lisäksi ehtona on, että olet kuulunut Suomen sosiaaliturvaan vähintään 180 päivää juuri ennen lapsen laskettua syntymäaikaa. Vakuutusaikaan voidaan laskea mukaan vakuutusaikaa toisessa EU- tai Eta-maassa, Sveitsissä tai Israelissa. Jos muutat Suomeen ulkomailta, lue lisää osiosta Muutto Suomeen.

Myös adoptioisällä on oikeus isyysrahaan. Lisäksi rekisteröidyssä parisuhteessa oleva saa isyysrahaa sukupuolestaan riippumatta, jos hän adoptoi puolisonsa lapsen tai adoptiolapsen.

Uusi lapsi perheeseen

Isyysvapaa on lapsikohtainen. Jos perheeseen syntyy tai adoptoidaan uusi lapsi, isä voi pitää aiemmasta lapsesta pitämättä olevia isyysrahapäiviä yhtäjaksoisesti enintään 24 arkipäivää samaan aikaan, kun äiti on äitiys- tai vanhempainvapaalla uuden lapsen perusteella. Isyysvapaat aiemmasta lapsesta on pidettävä viimeistään siihen mennessä, kun lapsi on 2 vuotta tai ennen kuin adoptiolapsen hoitoon ottamisesta on kulunut 2 vuotta. Uuteen lapseen perustuvia isyysrahapäiviä voi äidin kanssa samanaikaisesti pitää enintään 18 arkipäivää. Yhteensä isä voi siis pitää enintään 42 isyysrahapäivää samanaikaisesti äidin äitiys- ja vanhempainrahakauden kanssa. Isyysrahaa voi saada kerrallaan kuitenkin vain yhdestä lapsesta., sillä äitiysrahaa maksetaan vain arkipäiviltä.

Jos opiskelet päätoimisesti ja saat opintotukea, sinulle maksetaan opintotuen lisäksi äitiysrahaa vähimmäismääräisenä. Jos et nosta opintotukea etkä työskentele, äitiysraha maksetaan tavalliseen tapaan täysimääräisenä.

Jos menet töihin tai aloitat opiskelun, ilmoita siitä heti Kelaan. Näin sinulle maksetaan oikein äitiysrahaa ja vältyt turhalta takaisinperinnältä. Ilmoita työpäivät Kelaan asiointipalvelussa tai soittamalla lapsiperheen palvelunumeroon. Palkkatietoja, työskentelyä sunnuntaisin tai arkipyhinä ei tarvitse ilmoittaa Kelaan.

Jos saat varhennettua äitiysrahaa, et voi työskennellä lainkaan (paitsi sunnuntaisin ja arkipyhinä, koska siltä päivältä tukea ei makseta) etkä opiskella päätoimisesti.

Äitiysvapaan jälkeen

Äitiysvapaan jälkeen voit jäädä vanhempainvapaalle ja saada vanhempainrahaa. Vanhempainvapaalle voi jäädä myös isä tai voitte jakaa vapaan.

Vanhempainvapaan jälkeen voit jäädä hoitovapaalle ja saada kotihoidon tukea. Voit myös palata töihin osa-aikaisesti ja saada joustavaa hoitorahaa.

Vanhempainraha

Vanhempainvapaalle voi jäädä joko äiti tai isä. Vanhempainvapaan ajalta Kela maksaa vanhempainrahaa 158 arkipäivää eli noin puoli vuotta. Arkipäiviä ovat päivät maanantaista lauantaihin pois lukien arkipyhät.

Lapsi on noin 9 kuukautta, kun vanhempainraha päättyy. Vanhempainraha päättyy aikaisemmin, jos saat seuraavan lapsen ja hänestä äitiys- tai isyysrahaa.

Miltä ajalta vanhempainrahaa?

Vanhempainrahakauden laskurilla voit laskea, miltä ajalta saat vanhempainrahaa.

Laskuriin

Vanhempainvapaalle voi jäädä äiti tai isä

Vanhemmat voivat sopia keskenään vanhempainvapaan käytöstä. Isän tulee olla vanhempainrahaa saadakseen joko avo- tai avioliitossa lapsen äidin kanssa.

Vanhemmat voivat olla vapaalla myös vuorotellen, mutta eivät yhtä aikaa (poikkeuksena monikkoperheet). Jos vanhemmat jakavat vapaan, voivat he pitää molemmat enintään 2 haluamansa pituista jaksoa.

Monikkoperheille vanhempainrahaa maksetaan jokaisesta lapsesta 60 arkipäivää pidempään toisesta lapsesta alkaen. Lisäksi monikkoperheissä isä ja äiti voivat olla vanhempainvapaalla samaan aikaan.Vanhempainpäivärahojen määrä lasketaan

verotuksessa vahvistettujen tulojesi mukaan, kun olet ollut työssä.
päivärahaa edeltävien 6 kuukauden työtulojen mukaan, jos tulosi ovat nousseet vähintään 20 % verotuksessa vahvistetuista tuloista.
päivärahaa edeltäneen etuuden mukaan, jos olet opiskellut tai ollut kuntoutuksessa tai työttömänä.
samojen tulojen perusteella kuin edellinen vanhempainpäiväraha, jos uuden lapsen laskettu aika on, ennen kuin edellinen lapsi täyttää 3 vuotta.

Vanhempainpäivärahojen määrään vaikuttavat elämäntilanteesi ja saamasi tulot. Kaikissa vanhempainpäivärahoissa käytetään samaa laskukaavaa.

Vanhempainpäivärahoja maksetaan arkipäiviltä. Arkipäiviä ovat päivät maanantaista lauantaihin pois lukien arkipyhät.

Saat vähimmäispäivärahaa, jos sinulla ei ole ollut työtuloja.

Vähimmäispäiväraha on 23,93 euroa arkipäivältä.

Esimerkkejä työtulojen perusteella laskettavien vanhempainpäivärahojen määristä 2016

Vuosityötulot euroa / vuosi (bruttotulot, joista on tehty vähennykset)	Vanhempainpäiväraha euroa / arkipäivä (ennen ennakonpidätystä)
0–10 257	23,93
13 000	30,33
15 500	36,17
20 500	47,83
30 000	70,00
40 000	90,02
50 000	103,35
60 000	114,91

Lapsilisä

Kela maksaa jokaisesta Suomessa vakituisesti asuvasta lapsesta lapsilisää sen kuukauden loppuun, jolloin lapsi täyttää 17 vuotta. Oikeus lapsilisään perustuu maassa asumiseen. Maksaminen loppuu, jos lapsi ja hänen huoltajansa muuttavat ulkomaille pysyvästi. Lapsilisä on verotonta tuloa.

Lapsilisä maksetaan seuraavan kuukauden alusta siitä, kun lapsi on syntynyt. Lapsilisää maksetaan sen kalenterikuukauden loppuun,

jolloin lapsi täyttää 17 vuotta
jolloin lapsi muuttaa ulkomaille* tai
kun lapsi alkaa seuraavasta kuukaudesta saada kansaneläkelain mukaista työkyvyttömyyseläkettä.

*Lapsilisää voidaan tietyissä tapauksissa maksaa myös ulkomaille. Esimerkiksi tilapäisen ulkomailla oleskelun ajalta, esim. vaihto-oppilasajalta, voidaan usein maksaa lapsilisää.

Lapsilisän määrä ja maksaminen

Lapsilisän määrä kasvaa lapsiluvun mukaan. Määrään vaikuttavat ne alle 17-vuotiaat lapset, joista on oikeus saada lapsilisää. Korotukset voidaan laskea vain silloin, kun kaikki lapsilisät myönnetään samalle henkilölle.

Lapsilisän määrä lapsiluvun mukaan	euroa kuukaudessa
Ensimmäisestä lapsesta	95,75
Toisesta lapsesta	105,80
Kolmannesta lapsesta	135,01
Neljännestä lapsesta	154,64
Viidennestä ja Lastenhoidon tuet Kun vanhempainrahan maksaminen päättyy, lapsi on noin 9 kuukauden ikäinen. Voit järjestää lapsen hoidon vanhempainvapaan jälkeen eri tavoin. Lapsi voi mennä kunnalliseen tai yksityiseen päivähoitoon tai lasta voidaan hoitaa kotona. Kelan maksamia lastenhoidon tukia ovat kotihoidon tuki yksityisen hoidon tuki joustava hoitoraha sekä osittainen hoitoraha. Voit saada kotihoidon tukea tai yksityisen hoidon tukea, jos lapsi ei ole kunnallisessa hoidossa. Joustavaa tai osittaista hoitorahaa voit saada, jos työaikasi on enintään 30 tuntia viikossa ja etuuden muut edellytykset täyttyvät. Lastenhoidon tukia ei makseta kuukautta lyhyemmältä ajalta. Tukijakson ei tarvitse alkaa kalenterikuukauden alusta. Vähimmäisaikaan lasketaan mukaan molempien vanhempien lastenhoidon tukijaksot sekä perheen kaikki keskeytymättä jatkuvat eri lastenhoidon tuet yhteensä. seuraavasta lapsesta	174,27

Kotihoidon tuen määrä

Kotihoidon tukeen kuuluu hoitoraha ja hoitolisä. Lisäksi kotikuntasi saattaa maksaa kuntalisää.

Kela tekee vuosittain kotihoidon tukeen indeksitarkistuksen, mikä voi muuttaa tuen määrää. Asiakkaan ei tarvitse tehdä mitään indeksitarkistuksen vuoksi, vaan Kela muuttaa määrän automaattisesti.

Hoitoraha

Hoitorahan määrään eivät vaikuta perheen tulot. Hoitorahaa maksetaan jokaisesta tukeen oikeutetusta lapsesta erikseen. Hoitorahan määrä on

yhdestä alle 3-vuotiaasta 341,27 e/kk
muista perheen alle 3-vuotiaista lapsista 102,17 e/kk/lapsi
yli 3-vuotiaista, alle kouluikäisistä lapsista 65,65 e/kk/lapsi.

Hoitolisä

Hoitolisään vaikuttavat perheen koko ja bruttotulot. Hoitolisä on enintään 182,64 e/kk. Sitä maksetaan vain yhdestä lapsesta. Laske Lastenhoidon tuki -laskurilla, paljonko tukea saat.

Hoitolisä maksetaan täysimääräisenä, jos perheen kuukausitulot eivät ylitä perheen koon mukaan määräytyvää tulorajaa. Jos tuloraja ylittyy, tehdään hoitolisän täydestä määrästä vähennysprosentin mukainen vähennys alla olevan taulukon mukaisesti. Hoitolisää ei makseta, mikäli perheen tulot ylittävät perheen koon mukaan laskettavan maksimitulorajan. Hoitorahaa ja kuntalisää ei lasketa tuloksi hoitolisää laskettaessa. Osittainen ja joustavaa hoitoraha puolestaan huomioidaan tulona.

Perheen koko (henkilöä)*	Bruttotulot, joilla saa täyden hoitolisän	Vähennys-prosentti	Bruttotulot, joilla ei saa hoitolisää
2	1 160 e/kk	11,5 %	2 748,14 e/kk
3	1 430 e/kk	9,4 %	3 372,93 e/kk
4 tai enemmän	1 700 e/kk	7,9 %	4 011,84 e/kk

* Perheen kokoon lasketaan mukaan enintään 4 henkilöä: 2 aikuista ja enintään 2 alle kouluikäistä lasta. Perheen henkilömäärässä ei huomioida lasta, jonka perusteella maksetaan vanhempainpäivärahaa tai joka on koulussa.

Kuntalisä

Kuntalisän määrä ja myöntämisedellytykset ovat kuntakohtaisia. Kaikki kunnat eivät maksa kuntalisää. Kela maksaa kuntalisän kotihoidon tuen yhteydessä, vain jos Kela ja kunta ovat näin sopineet. Lisätietoja kuntalisästä saat kotikunnastasi. Tämänhetkisen Kelan kautta maksettavan kuntalisän voit selvittää tekemällä arviolaskelman Lastenhoidon tuki -laskurilla.

Joustavan hoitorahan määrä ja maksaminen

Joustava hoitoraha on porrastettu kahteen ryhmään vanhemman työajan mukaan. Siihen eivät vaikuta perheen tulot. Joustavaa hoitorahaa maksetaan kerrallaan vain yhdestä lapsesta.

Joustava hoitoraha on

243,28 euroa kuukaudessa, kun työaika on enintään 22,5 tuntia viikossa tai enintään 60 % normaalista kokopäivätyön työajasta.
(Tämä tarkoittaa esimerkiksi noin 3 päivää viikossa tai noin 4,5 tuntia päivässä.)
162,19 euroa kuukaudessa, kun työaika on yli 22,5 mutta enintään 30 tuntia viikossa tai yli 60 %, mutta enintään 80 % normaalista kokopäivätyön työajasta.
(Tämä tarkoittaa esimerkiksi noin 4 päivää viikossa tai noin 6 tuntia päivässä.)

Yllä mainitut tunti- ja prosenttimäärät ovat keskimääräisiä tietoja, ja vaihtelua viikkojen välillä voi olla, kunhan ne eivät keskimäärin ylitä annettuja määriä haetulla ajalla.

Jos lapsi sairastuu

Jos lapsesi sairastuu, voit viedä hänet joko kunnan terveyskeskukseen tai yksityiselle lääkärille. Kela korvaa osan yksityislääkärin ja hammaslääkärin palkkioista sekä tutkimuksista ja hoidoista, jotka lääkäri määrää. Kela ei korvaa terveyskeskuksen hoitoja.

Kela korvaa myös lääkärin määräämiä lääkkeitä. Matka- ja yöpymiskorvausta voi saada saattajan ja lapsen matkakuluista hoitoon ja tutkimuksiin.

Tilapäinen hoitovapaa 4 työpäiväksi

Jos alle 10-vuotias lapsesi sairastuu äkillisesti, voit jäädä pois töistä hoitamaan häntä tilapäiselle hoitovapaalle. Se voi kestää enintään 4 työpäivää. Tilapäinen hoitovapaa perustuu työsopimuslakiin. Kela ei maksa etuuksia tilapäisen hoitovapaan perusteella.

Erityishoitorahaa osallistumisesta lapsen sairaalahoitoon

Voit saada Kelasta erityishoitorahaa alle 16-vuotiaan lapsen sairaalahoidon ja siihen liittyvän kotihoidon ajalta. Erityishoitorahan saaminen edellyttää lapsen hoitavalta lääkäriltä D-lääkärinlausuntoa sairauden vaikeudesta sekä vanhemman hoitoon osallistumisen tarpeellisuudesta. Erityishoitorahan tarkoitus on korvata ansionmenetystä, jos joudut olemaan kokopäiväisesti pois työstäsi hoidon vuoksi etkä saa palkkaa.

Elatustuki

Kela voi maksaa elatustukea erotilanteessa, jossa lapsi ei saa elatusta elatusvelvolliselta tai jos elatusapu on pienempi kuin elatustuki. Elatustukea voidaan maksaa myös, jos elatusvelvollista vanhempaa ei ole. Tällöin lapsi on esimerkiksi adoptoitu ilman kumppania tai lapsi on syntynyt avioliiton ulkopuolella eikä lapsen isyyttä ole vahvistettu.

Erotilanteessa elatustuen saaminen edellyttää, että vanhemmilla on kunnan sosiaalihuollon vahvistama elatussopimus tai tuomioistuimen päätös elatusavusta.

Elatustuki maksetaan lapsen vanhemmalle tai muulle henkilölle, jonka hoidossa lapsi on. Tuki voidaan myös myöntää ja maksaa 15 vuotta täyttäneelle lapselle itselleen. lapselle

Pitkäaikaisesti sairas tai vammainen lapsi voi saada Kelasta alle 16-vuotiaan vammaistukea. Voit saada myös Kelan kuntoutusta lapsellesi.

Elatustuki maksetaan joko täysimääräisenä tai vähennettynä. Täysi elatustuki on 154,77 e/kk.

Asumisen tuet

Yleinen asumistuki on 80 % hyväksyttävien asumismenojen ja perusomavastuun erotuksesta. Jos hyväksyttävien asumismenojen määrä ylittää enimmäisasumismenot, lasketaan tuen määrä enimmäisasumismenojen mukaan.

Asumistuen perusomavastuu määräytyy ruokakunnan tulojen ja ruokakuntaan kuuluvien aikuisten ja lasten lukumäärän mukaan. Kaikkein pienituloisimmilla ei ole lainkaan perusomavastuuta.

Ruokakunta maksaa itse aina vähintään 20 % asumismenoistaan.

Esimerkki: Kolmen hengen ruokakunta asuu Tampereella

Nina ja Juuso asuvat 14-vuotiaan lapsensa Ursulan kanssa Tampereella. Asunnon vuokra on 736,48 e/kk. Ruokakunnan asumistuessa huomioon otettavat tulot ovat 2 403 e/kk.

Perusomavastuun määrä lasketaan kaavalla:
0,42 x [2 403 – (603 +100 x 2 + 223 x 1)] =
0,42 x (2 403 – 1 026) =
0,42 x 1 377 = 578,34 e/kk.

Enimmäisasumismenot Tampereella asuvalle kolmen hengen ruokakunnalle ovat 761 e/kk. Koska vuokra alittaa enimmäisasumismenot, asumistuen määrän laskemisessa käytetään todellisia asumismenoja.

Asumistuki on 80 % asumismenojen ja perusomavastuun erotuksesta eli
0,8 x (736,48 – 578,34) = 0,8 x 158,14 = 126,51 e/kk.

Ruokakunta maksaa itse asumisesta 736,48 – 126,51 = 609,97 e/kk.

Erityistilanteet

Odottamattomat muutokset perheessä voivat vaikuttaa sinulle maksettaviin perhe-etuuksiin.

Äiti sairastuu

Isä voi jäädä kotiin hoitamaan lasta, jos äiti sairastuu niin, ettei hän voi hoitaa lasta. Tältä ajalta isälle maksetaan vanhempainrahaa (linkki). Isä saa tuen äidin sairastumisen omavastuuajan jälkeen, joka on sairastumispäivä + 9 arkipäivää. Äiti voi saada Kelastasairauspäivärahaa.

Lapsi syntyy ennenaikaisesti

Jos lapsi syntyy ennen äitiysvapaan alkua (eli aikaisemmin kuin 30 arkipäivää ennen laskettua aikaa), äitiysraha alkaa lapsen syntymää seuraavana arkipäivänä. Tällöin vanhempainrahaa maksetaan pidennettynä niin monella arkipäivällä kuin äitiysraha aikaistui.

Keskenmeno

Jos raskaus päättyy keskenmenoon ennen 22. raskausviikkoa, äidillä ei ole oikeutta äitiysrahaan.

Keskeytetty raskaus

Jos raskaus keskeytetään, Kela ei maksa äitiysrahaa, vaikka raskaus olisi jatkunut yli 154 päivää (22 raskausviikkoa).

Lapsi kuolee

Jos raskaus on kestänyt vähintään 154 päivää (22 raskausviikkoa) ja lapsi syntyy kuolleena tai kuolee synnytyksessä tai pian sen jälkeen, Kela maksaa äitiysrahaa 105 arkipäivältä. Myös äitiysavustuksen saa pitää. Sen sijaan vanhempainrahaa tai lapsilisää ei tällöin makseta lainkaan. Jos lapsi on syntynyt elävänä ennen kuin raskaus on kestänyt 154 päivää, äidillä on oikeus äitiysrahaan 105 arkipäivältä.

Jos lapsi syntyy kuolleena tai kuolee synnytyksessä, voidaan isyysrahaa maksaa äidin äitiysrahakaudella enintään 18 arkipäivältä lapsen kuolinpäivän jälkeen. Jos isä ei pysty heti jäämään pois työstä, voidaan isyysraha myöntää myöhemmästäkin ajankohdasta, mutta vain siihen saakka, kunnes lapsen kuolinpäivästä on kulunut 18 arkipäivää. Isyysrahapäivät tulee käyttää yhtäjaksoisesti.

Äitiys-, isyys- ja vanhempainrahaan ei ole oikeutta, jos raskaus päättyy keskenmenoon ennen kuin se on kestänyt vähintään 154 päivää (22 raskausviikkoa) ja lapsi on syntyessään kuollut. Erityisäitiysrahaa voidaan maksaa raskauden keskeytymiseen saakka, jos maksamisen muut edellytykset täyttyvät.

Jos lapsi kuolee isyysrahakaudella, maksetaan isyysrahakausi tai meneillään oleva jakso loppuun, kuitenkin enintään 18 arkipäivältä.

Jos lapsi kuolee silloin, kun äiti tai isä on vanhempainvapaalla, Kela maksaa vanhempainrahaa 12 arkipäivää kuolinpäivästä, kuitenkin enintään vanhempainrahakauden loppuun. Lapsilisän maksu lakkaa seuraavan kuun alusta.

Vanhempainrahakausi maksetaan ilman pidennyspäiviä, jos samalla kertaa syntyneistä lapsista elää vain yksi vanhempainrahakauden alkaessa. Jos vähintään 2 lasta elää vanhempainrahakauden alkaessa, maksetaan pidennetty vanhempainrahakausi loppuun.

Vanhempi kuolee

Jos äiti kuolee, isä voi jäädä kotiin hoitamaan lasta. Jos äitiysraha on kesken, isä voi saada sen vanhempainrahana. Tämän jälkeen isä saa vanhempainrahaa normaaliin tapaan. Isä voi hakea lapsilisän itselleen ja saada siihen yksinhuoltajakorotuksen, jos hän ei asu avoliitossa.

Jos isä kuolee, isän tukia ja vapaita ei voi siirtää äidille.

Lisäksi lapseneläke turvaa lapsen toimeentuloa, jos vanhemmista toinen tai molemmat kuolevat. Leskeneläke turvaa lesken toimeentuloa. Leski ja lapsi voivat saada perhe- tai huoltoeläkettä myös tapaturma-, liikenne-, sotilastapaturma-, sotilasvamma- ja potilasvahinkovakuutuksesta.

Lapsi adoptoitavaksi

Jos vanhemmat haluavat antaa lapsensa adoptoitavaksi, he voivat ottaa yhteyttä oman kunnan sosiaalitoimeen tai Pelastakaa Lapset ry:hyn. Äiti saa pitää äitiysloman, ja hän saa Kelasta äitiysrahaa. Äitiysrahan jälkeen vanhempainrahaa ei enää makseta, vaan vanhempainraha menee adoptioperheelle. Perheen kannattaa ilmoittaa adoptiosta Kelaan, jotta etuutta ei makseta liikaa.

Lapsen huostaanotto tai kiireellinen sijoitus laitos- tai perhehoitoon

Jos lapsi otetaan huostaan tai sijoitetaan lastensuojelulain nojalla kiireellisesti laitos- tai perhehoitoon, äiti saa pitää äitiysloman ja Kela maksaa äitiysrahaa. Vanhempainrahaa ei makseta, jos vanhempi ei osallistu huostaanoton tai kiireellisen sijoituksen aikana lapsen hoitoon. Sosiaalitoimi ilmoittaa Kelaan huostaanotosta tai kiireellisestä sijoituksesta sekä vanhemman osallistumisesta lapsen hoitamiseen.

Hedelmöityshoidot

Kela korvaa osan hedelmöityshoitojen kustannuksista, jos lapsettomuus johtuu sairaudesta. Lue lisää korvauskäytännöistä ja korvaustaksoista.

Tukien perintä ja muu ulosotto

Jos Kelan tukia joudutaan perimään takaisin liikamaksun takia, perhe voi ottaa yhteyttä Kelan perintäyksikköön. Näin voidaan sopia maksusuunnitelmasta. Jos perintä ei onnistu, Kela siirtää perinnän ulosottoon.

torstai 1. syyskuuta 2016

LAPSEN KEHITYS

Kehitysheijasteet eli refleksit

Vastasyntyneellä on synnynnäisiä kehitysheijasteita ja refleksejä. Niistä valtaosa häviää ensimmäisten elinkuukausien aikana. Kuitenkin ns. suojeluheijasteet tulevat esille vasta noin ½ vuoden iässä.
Moron heijaste eli säpsähdysheijaste
Kun lapsen ylävartalon annetaan pudota lyhyen matkaa, lapsi heittää symmetrisesti sekä ylä- että alaraajansa sivuille, hän voi huitoa ja haroa ilmaa käsillään. Vastasyntynyt saattaa joskus ”morottaa” ollessaan alasti hoitopöydällä. Hän rauhoittuu, kun harovat kädet tuodaan rinnan päälle yhteen. Moron heijaste häviää yleensä 3 kk:n ikään mennessä.
Etsimis- ja imemisheijaste

Kun lapsen poskea paijataan, hän kääntää päänsä samaan suuntaan ja alkaa etsiä äidin nänniä. Lapsi alkaa imeä saatuaan nännin tai tutin suuhunsa. Tämä heijaste tulee esiin ensimmäisinä elinkuukausina.
Kävelyheijaste
Muutaman ensimmäisen elinviikon aikana lapsi nostelee jalkojaan ja ikään kuin kävelee, kun häntä pidellään kainaloista pystyasennossa ja jalkapohjat koskevat alustaan. Heijaste voi tulla jonkin aikaa näkyviin vedessä vielä sen jälkeen, kun se ei enää näy ”kuivalla maalla”.
Asymmetrinen tooninen niskaheijaste
Kun lapsen pää selinmakuulla kääntyy sivulle, saman puolen käsivarsi ja jalka ojentuvat ja vastakkaisen puolen koukistuvat. Heijaste ei välttämättä näy selkeästi, ja se häviää noin 2 kk:n iässä.
Käsien ja jalkojen tarttumisheijasteet
Kun vanhempi asettaa sormensa lapsen kämmentä tai jalkapohjaa vasten, lapsi tarttuu siihen sormillaan tai varpaillaan. Tämä heijaste häviää noin 3 kk:n ikään mennessä. Tämän jälkeen lapsi oppii tarttumaan tahdonalaisesti. Aluksi tarttuminen on helpompaa kuin irrottaminen.
Suojeluheijasteet
Kun lapsi lasketaan makuulle vatsalleen, hän ottaa käsillään vastaan n. ½ vuoden iässä. Tätä kutsutaan suojeluheijasteeksi eteen. N. 9 kk:n iässä lapsi ottaa istuessaan käsillään vastaan sivuille, ettei kaatuisi kyljelleen. Tätä kutsutaan suojeluheijasteeksi sivulle. N. vuoden iässä lapsi ottaa käsillään vastaan taaksepäin, jos hän meinaa kaatua istualtaan selälleen. Tätä kutsutaan suojeluheijasteeksi taakse.

Lapsen kehityksessä on erilaisia herkkyyskausia, jolloin lapsi oppii ja oivaltaa asioita helpommin ja halukkaammin kuin muulloin. Muun muassa aistihavainnoille, kielen kehitykselle, liikkumiselle ja sosiaalisille taidoille on kaikille omat herkkyyskautensa.

Lapsen kasvu ja kehitys pitää sisällään useita ajanjaksoja, jolloin lapsi osoittaa luontaista kiinnostusta tietyn asian oppimiseen. Näitä jaksoja kutsutaan herkkyyskausiksi. Herkkyyskausia havainnoi eritoten italialainen lääkäri ja kasvatuspedagogi Maria Montessori (1870-1952).

Artikkeli jatkuu ilmoituksen jälkeen

Herkkyyskaudet tulevat lapselle luonnostaan. Oppiminen on lapselle herkkyyskauden aikana helpompaa ja luontevampaa kuin muulloin, sillä meneillään olevan herkkyyskauden asiat kiinnostavat lasta vaistomaisesti ja hänellä on suuri halu oppia. Kun lapsi on oppinut tietyn taidon, herkkyys asialle vaimenee, mutta saavutettu taito pysyy.

Herkkyyskaudet ovat voimakkaimmillaan lapsen kuuden ensimmäisen ikävuoden aikana. Tärkeimpiä herkkyyskausia ovat:

Aistien kehittämisen herkkyyskausi (0-6-vuotiaana)

Kielellisen kehityksen herkkyyskausi (0-6-vuotiaana)

Liikkeen koordinoinnin herkkyyskausi (0-4-vuotiaana)

Järjestyksen herkkyyskausi (1-3-vuotiaana)

Sosiaalisten taitojen herkkyyskausi (2,5-5-vuotiaana)

Aistien kehittämisen herkkyyskaudella lapsi tutustuu ympäristöönsä aistiensa välityksellä ja jäsentää aistihavaintojaan. Kausi alkaa heti syntymästä: vauvan aistit herkistyvät tuntemaan, kuulemaan, näkemään, haistamaan ja maistamaan kaikkea mahdollista.

Kielellisen kehityksen herkkyyskaudella lapsi omaksuu oman äidinkielensä, puhutun kielen. Lisäksi lapsi on hyvin kiinnostunut myös kirjoitetusta kielestä: sekä lukemisesta että kirjoittamisesta. Kielen omaksuminen alkaa pian syntymän jälkeen ja herkkyyskausi kestää noin kuusivuotiaaksi saakka. Lue myös: Jokelluksesta puheeksi

Liikkeen koordinoinnin herkkyyskausi alkaa syntymästä ja jatkuu noin neljävuotiaaksi. Tällä kaudella lapsi tekee mielellään asioita, jotka vaativat ponnistelua ja tarkkuutta liikkeissä. Ensin lapsi opettelee hallitsemaan laajat liikkeet, sen jälkeen hienomotorisempia ja tarkkuutta vaativia liikkeitä. Lue myös: Kävelemään oppiminen

Järjestyksen herkkyyskausi on noin yksivuotiaasta kolmen vuoden ikään. Tällä kaudella lapsi kokee tärkeänä järjestyksen ympäristössä ja päivärutiineissa. Toistuvuus ja ennakoitavuus esimerkiksiruokailuun ja nukkumaan menoon liittyvissä toiminnoissa ovat hänelle tärkeitä. Lapsi myös haluaa esineiden olevan oikeissa paikoissaan. Järjestäminen ohjaa lapsen sisäisen järjestyksen ja persoonallisuuden kehitystä. Lue myös: Temperamentti, millainen minun lapseni on?

Sosiaalisten taitojen herkkyyskaudella lapsi on kiinnostunut kodin, päivähoitopaikan ja oman yhteisön tavoista. Lapsi on valmis siirtymään kodin ulkopuoliseen ryhmään ja haluaa olla ryhmän jäsen. Kausi alkaa noin kaksi- ja puolivuotiaana ja kestää noin viiden vuoden ikään. Lue myös: