LAPSEN KEHITYS

Kehitysheijasteet eli refleksit

Vastasyntyneellä on synnynnäisiä kehitysheijasteita ja refleksejä. Niistä valtaosa häviää ensimmäisten elinkuukausien aikana. Kuitenkin ns. suojeluheijasteet tulevat esille vasta noin ½ vuoden iässä.
Moron heijaste eli säpsähdysheijaste
Kun lapsen ylävartalon annetaan pudota lyhyen matkaa, lapsi heittää symmetrisesti sekä ylä- että alaraajansa sivuille, hän voi huitoa ja haroa ilmaa käsillään. Vastasyntynyt saattaa joskus ”morottaa” ollessaan alasti hoitopöydällä. Hän rauhoittuu, kun harovat kädet tuodaan rinnan päälle yhteen. Moron heijaste häviää yleensä 3 kk:n ikään mennessä.
Etsimis- ja imemisheijaste

Kun lapsen poskea paijataan, hän kääntää päänsä samaan suuntaan ja alkaa etsiä äidin nänniä. Lapsi alkaa imeä saatuaan nännin tai tutin suuhunsa. Tämä heijaste tulee esiin ensimmäisinä elinkuukausina.
Kävelyheijaste
Muutaman ensimmäisen elinviikon aikana lapsi nostelee jalkojaan ja ikään kuin kävelee, kun häntä pidellään kainaloista pystyasennossa ja jalkapohjat koskevat alustaan. Heijaste voi tulla jonkin aikaa näkyviin vedessä vielä sen jälkeen, kun se ei enää näy ”kuivalla maalla”.
Asymmetrinen tooninen niskaheijaste
Kun lapsen pää selinmakuulla kääntyy sivulle, saman puolen käsivarsi ja jalka ojentuvat ja vastakkaisen puolen koukistuvat. Heijaste ei välttämättä näy selkeästi, ja se häviää noin 2 kk:n iässä.
Käsien ja jalkojen tarttumisheijasteet
Kun vanhempi asettaa sormensa lapsen kämmentä tai jalkapohjaa vasten, lapsi tarttuu siihen sormillaan tai varpaillaan. Tämä heijaste häviää noin 3 kk:n ikään mennessä. Tämän jälkeen lapsi oppii tarttumaan tahdonalaisesti. Aluksi tarttuminen on helpompaa kuin irrottaminen.
Suojeluheijasteet
Kun lapsi lasketaan makuulle vatsalleen, hän ottaa käsillään vastaan n. ½ vuoden iässä. Tätä kutsutaan suojeluheijasteeksi eteen. N. 9 kk:n iässä lapsi ottaa istuessaan käsillään vastaan sivuille, ettei kaatuisi kyljelleen. Tätä kutsutaan suojeluheijasteeksi sivulle. N. vuoden iässä lapsi ottaa käsillään vastaan taaksepäin, jos hän meinaa kaatua istualtaan selälleen. Tätä kutsutaan suojeluheijasteeksi taakse.

HERKKYYSKAUDET:

Lapsen kehityksessä on erilaisia herkkyyskausia, jolloin lapsi oppii ja oivaltaa asioita helpommin ja halukkaammin kuin muulloin. Muun muassa aistihavainnoille, kielen kehitykselle, liikkumiselle ja sosiaalisille taidoille on kaikille omat herkkyyskautensa.

Lapsen kasvu ja kehitys pitää sisällään useita ajanjaksoja, jolloin lapsi osoittaa luontaista kiinnostusta tietyn asian oppimiseen. Näitä jaksoja kutsutaan herkkyyskausiksi. Herkkyyskausia havainnoi eritoten italialainen lääkäri ja kasvatuspedagogi Maria Montessori (1870-1952).

Artikkeli jatkuu ilmoituksen jälkeen

Herkkyyskaudet tulevat lapselle luonnostaan. Oppiminen on lapselle herkkyyskauden aikana helpompaa ja luontevampaa kuin muulloin, sillä meneillään olevan herkkyyskauden asiat kiinnostavat lasta vaistomaisesti ja hänellä on suuri halu oppia. Kun lapsi on oppinut tietyn taidon, herkkyys asialle vaimenee, mutta saavutettu taito pysyy.

Herkkyyskaudet ovat voimakkaimmillaan lapsen kuuden ensimmäisen ikävuoden aikana.  Tärkeimpiä herkkyyskausia ovat:

• Aistien kehittämisen herkkyyskausi (0-6-vuotiaana)

• Kielellisen kehityksen herkkyyskausi (0-6-vuotiaana)

• Liikkeen koordinoinnin herkkyyskausi (0-4-vuotiaana)

• Järjestyksen herkkyyskausi (1-3-vuotiaana)

• Sosiaalisten taitojen herkkyyskausi (2,5-5-vuotiaana)

Aistien kehittämisen herkkyyskaudella lapsi tutustuu ympäristöönsä aistiensa välityksellä ja jäsentää aistihavaintojaan. Kausi alkaa heti syntymästä: vauvan aistit herkistyvät tuntemaan, kuulemaan, näkemään, haistamaan ja maistamaan kaikkea mahdollista.

Kielellisen kehityksen herkkyyskaudella lapsi omaksuu oman äidinkielensä, puhutun kielen. Lisäksi lapsi on hyvin kiinnostunut myös kirjoitetusta kielestä: sekä lukemisesta että kirjoittamisesta. Kielen omaksuminen alkaa pian syntymän jälkeen ja herkkyyskausi kestää noin kuusivuotiaaksi saakka. Lue myös: Jokelluksesta puheeksi

Liikkeen koordinoinnin herkkyyskausi alkaa syntymästä ja jatkuu noin neljävuotiaaksi. Tällä kaudella lapsi tekee mielellään asioita, jotka vaativat ponnistelua ja tarkkuutta liikkeissä. Ensin lapsi opettelee hallitsemaan laajat liikkeet, sen jälkeen hienomotorisempia ja tarkkuutta vaativia liikkeitä. Lue myös: Kävelemään oppiminen

Järjestyksen herkkyyskausi on noin yksivuotiaasta kolmen vuoden ikään. Tällä kaudella lapsi kokee tärkeänä järjestyksen ympäristössä ja päivärutiineissa. Toistuvuus ja ennakoitavuus esimerkiksiruokailuun ja nukkumaan menoon liittyvissä toiminnoissa ovat hänelle tärkeitä. Lapsi myös  haluaa esineiden olevan oikeissa paikoissaan. Järjestäminen ohjaa lapsen sisäisen järjestyksen ja persoonallisuuden kehitystä. Lue myös: Temperamentti, millainen minun lapseni on?

Sosiaalisten taitojen herkkyyskaudella lapsi on kiinnostunut kodin, päivähoitopaikan ja oman yhteisön tavoista. Lapsi on valmis siirtymään kodin ulkopuoliseen ryhmään ja haluaa olla ryhmän jäsen. Kausi alkaa noin kaksi- ja puolivuotiaana ja kestää noin viiden vuoden ikään. Lue myös: