keskiviikko 22. maaliskuuta 2017

Hengityksen seuranta ja hengityksen avustaminen

Mitä lähihoitajana seuraat potilaasi hengityksestä?Miten seuraat hengitystä? Kuvaile ja kerro!Tarkkailen hengitystiheyttä, hengityksen rytmiä, syvyyttä, hengitystapaa, hengitysääniä, hengitysteiden eritteitä ja ihon väriä.

Tarkkailen keskustelemalla potilaan kanssa, Kyselemällä potilaan omia tuntemuksia, onko ahdistusta tai kipua. Voi myös tehdä verikaasuanalyysin PEF-mittauksen pulssioksimetrin avulla.

Lisäksi KERRO:
Kuinka autat potilasta hengitysvaikeuksissa? Rauhoitan potilasta, avustan hänet hyvään asentoon, poistan mahdolliset kiristävät vaatteet, tuuletan huoneen ikkunaa avaamalla. Sairaalassa ollessa voi antaa lisähappea maskilla tai happiviiksillä.


Mikä on happirikastin?  Sähkökäyttöinen laite,  joka valmistaa 21 prosenttista happea sisältävästä huoneilmasta yli 90 prosenttista kuivaa happea. Laitteen lisäksi tarvitaan happiviikset ja 10-15 metriä jatkoletkua, joka helpottaa liikkumista


entä kuinka Lähihoitajana annat happea kotihoidossa? Miten sen teet ja mitä huomioit? Avaamalla huoneen ikkunan tai happirikastimella. Huomioin tarpeeksi pitkän letkun että se helpottaa liikkumista. Kovilla pakkasilla ikkunaa ei voi pitää kauan auki ja taas keväällä kun on paljon siitepölyä ilmassa.


Kuinka ohjaat höyryhengitystä kotona ja mitä siinä pitää huomioida?Miksi sitä tehdään?

 Höyryhengityksen kotona voi järjestää kun lämmittää saunaa niin, menee saunaan ennen kuin se on kovin kuuma, niin ilmaan tulee paljon höyryä. Tai laittaa kuumaa vettä astiaan ja menee istumaan lakanan alle missä vesiastia on, hengittelee sielä pitkin hengenvedoin vesihöyryä, mutta täytyy varoo ettei polta itseään tai jos antaa esim lapselle niin pitää lapsen sylissä ja varoo ettei hän saa vedettyä astiaa päälleen.

Höyryhengitystä tehdään siksi että lima irtoaisi hengitysteistä paremmin ja olisi helpompi hengittää. Lievittää myös kipua ja epämukavaa oloa.


Miten ja miksi pulloon puhaltamista tehdään? kerro kuinka ohjaat asiakasta?

Tyhjään pulloon laitetaan 300-400 ml vettä lisäksi letku tai pilli noin 1 cm paksu, millä potilas ensiksi vetää rauhallisesti neneän kautta ilmaa keuhkoihin ja sitten puhaltaa ilman suunkautta pulloon niin että vesi kuplii. Toistaa tämän 10-15 kertaa peräkkäin, pitää tauon ja yskäisee. Potilas tekee tämän useita kertoja päivässä.
Käytetään keuhkojen laajentamiseen, liman irrottamiseen, hengitysteiden tyhjyyden varmistamiseen esi. ruokailun jälkeen.


tiistai 14. maaliskuuta 2017

TARTUNTATAUDIT



A. Tartuntatauti on sellainen sairaus tai tartunta jonka aiheuttavat elimistössä lisääntyvät pieneliöt(mikrobit) tai niiden osat tai loiset. Tartuntatautina pidetään myös pieneliön myrkyn (toksiinin) aiheuttamaa tilaa.

A.1) Tartuntatautien vastustamistyö

Tartuntatautien vastustamistyöhön kuuluu tässä laissa tartuntatautien ehkäisy, varhaistoteaminen ja seuranta, epidemian selvittämiseksi tai torjumiseksi tarvittavat toimenpiteet sekä tartuntatautiin sairastuneen tai sairastuneeksi epäillyn tutkimus, hoito ja lääkinnällinen kuntoutus sekä sairaalainfektioiden torjunta.

1) tartuntatautien ehkäisyllä rokotusten, vasta-aineiden ja lääkkeiden antamista, terveyskasvatusta sekä muita yksilöön ja hänen elinympäristöönsä kohdistuvia toimenpiteitä, joiden tarkoituksena on tartuntataudin ilmenemisen tai leviämisen estäminen;
2) tartuntatautien varhaistoteamisella taudin etsimiseksi järjestettyjä terveystarkastuksia ja seulontatutkimuksia;
3) seurannalla tiedon jatkuvaa keräämistä, analysointia ja tulkintaa sekä tiedon välittämistä tartuntatautien torjunnasta vastaaville;
4) epidemialla tautitapausten lukumäärän lisääntymistä odotettua enemmän jonakin ajanjaksona tietyssä väestössä tai tietyllä alueella;
5) tutkimuksella yksilöön kohdistuvaa tartuntataudin toteamiseksi tai hoidon antamiseksi lääkärin suorittamaa tutkimusta;
6) hoidolla lääkärin antamaa tai valvomaa avo- tai laitoshoitoa;
7) lääkinnällisellä kuntoutuksella toimenpiteitä, joilla pyritään parantamaan ja ylläpitämään kuntoutujan fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista toimintakykyä sekä edistämään ja tukemaan hänen elämäntilanteensa hallintaa ja hänen itsenäistä suoriutumistaan päivittäisissä toiminnoissa; lääkinnälliseen kuntoutukseen sisältyvistä palveluista säädetään lääkinnällisestä kuntoutuksesta annetussa asetuksessa 
8) sairaalainfektiolla terveydenhuollon toimintayksikössä annetun hoidon aikana syntynyttä tai alkunsa saanutta infektiota; 
9) karanteenilla taudinaiheuttajalle altistuneen tai perustellusti altistuneeksi epäillyn henkilön määräämistä pysymään kotonaan tai muussa viranomaisen osoittamassa paikassa taikka tartuttaviksi epäiltyjen matkatavaroiden, konttien tai muiden tavaroiden siirtämisen rajoittamista taikka erottamista muista tavaroista tautia aiheuttavien mikrobien mahdollisen leviämisen estämiseksi.
10) eristämisellä sairastuneen tai perustellusti sairastuneeksi epäillyn henkilön määräämistä sairaanhoitolaitokseen.

        MITÄ ON YLEISVAARALLINEN TARTUNTATAUTI
         Tartuntataudit jaetaan yleisvaarallisiin, ilmoitettaviin ja muihin tartuntatauteihin.
Tautia voidaan pitää yleisvaarallisena tartuntatautina:
1) jos taudin tarttuvuus on suuri tai tauti leviää nopeasti;
2) jos tauti on vaarallinen; ja
3) jos taudin leviäminen voidaan estää tautiin sairastuneeseen tai sairastuneeksi perustellusti epäiltyyn henkilöön kohdistettavilla toimenpiteillä.
        ILMOITETTAVA TARTUNTATUTI
1) jos taudin seuranta edellyttää lääkärin antamia tietoja;
2) jos taudin tartuntaketjun katkaisemisessa hoidettavalle annettava maksuton hoito on tarpeen; tai
3) jos kyseessä on yleisellä rokotusohjelmalla ehkäistävä tauti.
Valtioneuvoston asetuksella nimetään yleisvaaralliset ja ilmoitettavat tartuntataudit.
    MUU TARTUNTATAUTI
Tartuntatautiin sairastuneeksi epäiltynä pidetään henkilöä, jossa havaitaan tautiin viittaavia oireita tai jonka jollakin muulla perusteella voidaan päätellä levittävän tartuntaa.
Sairastuneena pidetään henkilöä, jossa tauti on todettu tai jonka yleisesti hyväksytyin lääketieteellisin perustein voidaan todeta saaneen tartunnan, jos taudin leviäminen on perustellusti mahdollista.
Parantuneesta taudista elimistöön jääneitä merkkejä ei pidetä tartuntatautina.