Lapsen ajattelun kehitys

Lapsen ajattelun kehitys

Vastasyntynyt lapsi havainnoi aistiensa avulla monimutkaista ja merkillistä maailmaa ja opettelee vähitellen yhdistelemään saamiaan tietoja. samalla hän opettellee toimimaan suhteessa saamiinsa havaintoihinsa. Häntä kiinnostaa tekeminen ja liike. 

Hänelle maailma sisältää asioita, jotka aukeavat, sulkeutuvat, päästävät ääniä, putoavat ja taipuvat. Hän kokee asiat näkökulmasta mm. "mitä sen kanssa voi tehdä",  "voiko siihen tarttua", "voiko sitä imeä". Havaintojen  ja toiminnan merkitys on olennaista lapsen ajattelussa ja oppimisessa.

Pieni lapsi tiedottaa ajatuksistaan mm. eleillä, ilmeillä, itkullaan, jokeltelullaan, kontaamalla ja kiipeämällä.

Hän myös tulkitsee muiden ihmisten eleitä, ilmeitä, naurua, hymyä, äänen sävyä, silmien loistetta. Eleiden ja ilmeiden oppiminen vuorovaikutuksen välinennä onkin tärkeää ennen kielen oppimista.

Kielen opittua lapsi oppii ymmärtämään sanan merkityksen. Oppii ymmärtämään mm.pelisäännöt. Kouluikään kuuluu siirtyminen puhutusta kielestä kirjallisenn kultturiin ja käsitteellismpään maailmaan. Lukeminen kasvattaa tiedon määrää runsaasti. Lapsi opettelee ikuistamaan myös itse ajatuksiaan, tiedottamaan itseään ilman eleitä ja ilmeitä, joihin hän on aikasemmin voinut turvautua.

Jean Piaget’n (1896 - 1980) mukaan lapsi on aktiivinen oppija, ympäristönsä pieni tutkija, joka tekee kokeita nähdäkseen, miten fysikaalinen ja sosiaalinen maailma toimii. Piaget’n teorian perusajatus on, että ajattelun kehitys on kulttuurista riippumatonta ja vaiheittaista. 

Sensomotorinen kausi 0-2 vuotta :

 Vastasyntyneen vauvan elämä rajoittuu refleksien käyttöön. Niiden avulla lapsi sopeutuu uuteen maailmaansa. Pikku hiljaa lapsi oppii itse ohjaamaan toimintaansa. Aistien ja motoriikan yhteistyön avulla lapsi muodostaa maailmastaan sensomotorisia (aisteihin perustuva) skeemoja. Hän oppii liikkumaan kotona ja muistamaan missä jokin asia on  ja hän oppii ymmärtämään, että vaikka äiti ja isä eivät juuri sillä hetkellä ole paikalla, eivät silti ole hävinneet minnekään. Muisti kehittyy.

Esioperationaalinen kausi 2-6-7- vuotta:

Piangen teorian mukaan varsinainen ajattelu alkaa vasta kun lapsi oppii ilmaisemaan käyttäytymistään kielellisesti. Sekä toiminnan sisäistäminen että vuorovaikutus muiden kanssa helpottuvat.  Lapsi rakentaa käsitteitä ja sanoja omalle toiminnalleen kasvuympäristössä. Puhuu usein itselleen, selostaa ääneen mitä hän kulloinkin tekee. 

Tänän kauden alkuvaiheessa hän ajattelee itsekeskeisesti. Näkee asioita vain omasta näkökulmastaan. Hänen on vaikeaa perustella ajatuksiaan, ajatella loogisesti. Lapsi voi kuvitella elottomienkin esineiden elävän.

Konkreettisten operaatioiden kausi  7-11 vuotta:

Seitsemän vuoden ikä merkitsee piaget'n mukaan ratkaisevaa käännettä henkisessä kehityksessä. Kaikilla psyykkisen kehityksen osa-alueilla on nähtävissä uusi ajattelu. Egosentrisyys vähenee ja ajattelu tulee joustavammaksi. Lapsi oppii suorittamaan mielessään yksinkertaisia sääntöjä noudattavia ajattelutoimintoja, jotka osoittavat pyrkimystä johdonmukaisuuteen. Hän osaa luokitella asioita ja järjestellä niitä ylä- ja alakäsitteisiin. Ajattelulle on tässä vaiheessa kuitenkin ominaista konkreettisuus ja abstraktit käsitteet. Konkreettisten operaatioiden vaiheessa lapsi oppii tuntemaan empatiaa toista lasta kohtaan.

Muodollisten operaatioiden kausi 11-12-13-14 vuotta:

Tässä  vaiheessa lapsi/nuori vapautuu konkreettiisesta ajattelusta ja kykenee abstraktien käsitteiden joustavaan käyttöön. Ajattelu ei siis ole sidoksissa vain havantoihin. Lapsi kykenee vertailemaan ja yhdistelemään tietokokonaisuuksia monipuolisemmin kuin aiemmin. Hän kykenee rakentamaan teorioita.Nuori alkaa kiinnostumaan filosofiasta ja uskonnollisista kysymyksistä.

Tässä vaiheessa yksilö kehitty valtavasti myös persoonana. Tunne-elämä ja älyllinen elämä ovat hänen mukaansa toisiaan täydentäviä.