Katetrointi

KATETROINTI

SYY/TAVOITE: Jos virtsaaminen ei onnistu normaalisti mm. virtsaumpi, tukos ja sairaus tai leikkaukaus.

-Potilaalle kerrotaan katetroinnin syistä ja tarpeellisuudesta sekä kysytään potilaalta lupa toimenpiteeseen.

-Selvitä potilaan aikaisemmat kokemukset katetroinnista, traumat ja anna tarvittaessa kipulääkettä.

- Nämä asiat vähentävät potilaan jännitystä ja nolostumista sekä auttavat potilasta rentoutumaan. Mitä rennompi potilas on, sitä epätodennäköisempää komplikaatiot katetroinnin aikana ovat.

- Kysytään mahdollisista kumi-, muovi- ja puuduteaineallergioista

-Allergisoivat materiaalit saattavat aiheuttaa epämiellyttäviä reaktioita herkillä limakalvoilla.

 -Potilasta ohjataan tekemään alapesut – autetaan tarvittaessa.

TARVITTAVAT VÄLINEET:

Kertakatetrointi: Kertakatetri. Varaa lähelle useampi!

- Puudutetta tai liukastinta (esim. Xylocain)

-Tehdaspuhtaat pesuvälineet: pesukuppi, taitoksia, pesuliuos

- Steriilit ja tehdaspuhtaat käsineet

- Steriilit atulat

- Virtsan keräysastia

- Useimmissa paikoissa on käytössä myös steriili katetrointisetti, joka sisältää kaarimaljan, pesukupin, taitoksia, atulat ja halkioliinan

 Kestokatetrointi

-Kestokatetrointiin soveltuva katetri

-10 ml ruisku (tarv. neula) ja aquaa tai NaCl:ää balongin täyttöä varten

- Virtsankeräyspussi ja siihen teline

- Teippiä kiinnittämistä varten

- Muuten samat välineet kuin kertakatetroinnissa

KATETRIT:

Katetrien erilaisia ominaisuuksia ovat katetrin paksuus, pituus, muoto ja materiaali:

 - Paksuus ilmoitetaan halkaisijan koon mukaan. Mittayksikkönä on Charriere (Ch) tai French (Fr). Tyypillisimmät katetrien koot ovat miehillä 12-16 Ch/Fr, naisilla 10-14 Ch/Fr ja lapsilla 6-14 Ch/Fr

-Katetrien pituus voi vaihdella 22-44 cm:n välillä. Kertakatetrit ovat naisilla lyhyitä ja miehillä pitkiä, johtuen anatomioiden eroista. Kestokatetrit ovat aina pidempiä ja niissä on nesteellä täytettävä balongi

-Katetrien muoto vaihtelee käyttötarkoituksen mukaan. Nelaton-kärkinen katetri on yleisimmin käytetty. Sen lisäksi käytössä ovat Tiemann, Couverlaire ja Foley katetrit

 - Katetreja valmistetaan monista eri materiaaleista, joista yleisimmin käytössä ovat luonnonkumi (lateksi), muovi (yleisimmin PVC) ja silikoni.

ENNEN KATETROINTIA:

-Potilaan intimiteetin suojaus.

-Potilas autetaan oikeaan asentoon: selälleen, jalat koukistettuna ja mahdollisimman auki

-Hoitaja pesee ja desinfioi kätensä

-Katetroija laittaa steriilit ja avustaja tehdaspuhtaat käsineet

PESU:

Steriilillä halkioliinalla suojataan riittävän suuri alue

-Miehellä esinahka vedetään taakse, jonka jälkeen terska, esinahan sisäpinta ja virtsaputken suuaukko pestään virtsaputken suuaukosta peniksen tyveen päin. Taitos kostutetaan pesuliuokseen. Yhtä taitosta käytetään vain yhteen pyyhkäisyyn.

-Naisella pesu suoritetaan samoin periaattein. Häpyhuulet levitetään ja pesutaitoksella pestään virtsaputken suuaukko ja ympäröivä alue pyyhkäisten peräaukkoon päin.

-Kun virtsaputken suu on pesty, esinahasta tai naisella häpyhuulista ei saa päästää irti, jotta virtsaputken suu ei likaantuisi uudelleen.

KERTAKATETROINTI:

Ellei katetroinnissa käytetä vedellä liukastuvia kertakatetreja, on puudutuksessa syytä käyttää puudutusainegeeliä eli esimerkiksi 10 ml 2- prosenttista Xylocain-geeliä.

-Geeliä ruiskutetaan katetrin kärkeen ja loput hitaasti virtsaputkeen - Puudutteen tulee antaa vaikuttaa riittävän kauan

Penistä kohotetaan ylöspäin tai naisen häpyhuulia levitetään riittävästi, jotta virtsaputken suu on näkyvissä.

-Katetri viedään tasaisesti virstaputkeen, virtsarakkoon asti, katetria kontaminoimatta

-Kun katetri on virtsaputkessa, virtsa alkaa valua katetria pitkin

-Tässä kohtaa avustaja pitää virtsan keräysastiaa katetrin toisessa päässä

-Virtsantulon loputtua katetri vedetään rauhallisesti ulos

-Potilaan sairaskertomukseen kirjataan katetroinnin:

  Ajankohta, virtsan määrä ja potilaan tuntemukset

KESTOKATETROINTI:

Katetrointi suoritetaan muuten samalla tavalla kuin kertakatetrointi, mutta kun virtsa alkaa valua katetria pitkin, työnnetään katetria vielä hieman eteenpäin, jottei balongi jää virtsanjohtimeen.

Balongi täytetään siihen varatulla nesteellä, jonka jälkeen katetria vedetään vielä hieman taaksepäin, jotta balongi asettuu paikoilleen. - Katetri kiinnitetään teipillä naisella reiteen, siten että se ei paina. Miehellä penistä käännetään napaa kohti ja katetri kiinnitetään teipillä vatsanpeitteisiin virtsaputken painevaurioiden estämiseksi.

-Katetrin voi kiinnittää valmiiksi virtsankeräyspussiin, jos ei ole tarvetta ottaa virtsanäytettä.

Miehen esinahka vedetään takaisin paikoilleen katetroinnin jälkeen, jotta ehkäistään terskan kuroutuminen.

-Katetroinnin jälkeen virtsankeräyspussi asetetaan sänkyyn asetettuun telineeseen.

-Virtsan keräyspussin tulee aina olla rakon tason alapuolella

-Toimenpiteen jälkeen kirjataan potilaan sairaskertomukseen:  katetrointipäivämäärä, balongiin laitettu nesteen määrä ja laatu,   katetrin koko ja materiaali

- Potilasta on myös ohjattava elämään katetrin kanssa.

KATETROINNIN JÄLKEEN:

-Hiero käsihuuhdetta aina käsiisi enne ja jälkeen katerin käsittelyä. Käytä tehdaspuhtaita käsineitä.

-Yhdistä kaktetri aina suljettuun virtsankeräysjärjestelmään, infektioiden välttämiseksi.

-Huolehdi virtsan vapaasta virtauksesta pitämällä keräyspussi rakon tason alapuolella ja varmistamalla, että katetri ei mene mutkalle.

-Kateripotilaan alapesusta on huolehdittava päivittäin.

-Huolehdi potilaan riittävästä nesteytyksestä 1,5-2l/vrk, jos toisin ei ole määrätty.

-Kysy potilaalta tuntemuksista mm. Virtsatulehdus, tarkastele virtsan väriä (verivirtsaisuus) ja määrää.

LÄHIHOITAJANA: Rauhoittelen potilasta toimenpiteen aikana, avustan toimenpiteessä, ohjaan potilasta toimenpiteen jälkeen katetrin kanssa elämiseen.

Tekijät: Piia ja Sini