Hengityksen seuranta ja hengityksen avustaminen

Mitä lähihoitajana seuraat potilaasi hengityksestä?Miten seuraat hengitystä? Kuvaile ja kerro!Tarkkailen hengitystiheyttä, hengityksen rytmiä, syvyyttä, hengitystapaa, hengitysääniä, hengitysteiden eritteitä ja ihon väriä.

Tarkkailen keskustelemalla potilaan kanssa, Kyselemällä potilaan omia tuntemuksia, onko ahdistusta tai kipua. Voi myös tehdä verikaasuanalyysin PEF-mittauksen pulssioksimetrin avulla.

Lisäksi KERRO:
Kuinka autat potilasta hengitysvaikeuksissa? Rauhoitan potilasta, avustan hänet hyvään asentoon, poistan mahdolliset kiristävät vaatteet, tuuletan huoneen ikkunaa avaamalla. Sairaalassa ollessa voi antaa lisähappea maskilla tai happiviiksillä.

Mikä on happirikastin?  Sähkökäyttöinen laite,  joka valmistaa 21 prosenttista happea sisältävästä huoneilmasta yli 90 prosenttista kuivaa happea. Laitteen lisäksi tarvitaan happiviikset ja 10-15 metriä jatkoletkua, joka helpottaa liikkumista

entä kuinka Lähihoitajana annat happea kotihoidossa? Miten sen teet ja mitä huomioit? Avaamalla huoneen ikkunan tai happirikastimella. Huomioin tarpeeksi pitkän letkun että se helpottaa liikkumista. Kovilla pakkasilla ikkunaa ei voi pitää kauan auki ja taas keväällä kun on paljon siitepölyä ilmassa.

Kuinka ohjaat höyryhengitystä kotona ja mitä siinä pitää huomioida?Miksi sitä tehdään?

 Höyryhengityksen kotona voi järjestää kun lämmittää saunaa niin, menee saunaan ennen kuin se on kovin kuuma, niin ilmaan tulee paljon höyryä. Tai laittaa kuumaa vettä astiaan ja menee istumaan lakanan alle missä vesiastia on, hengittelee sielä pitkin hengenvedoin vesihöyryä, mutta täytyy varoo ettei polta itseään tai jos antaa esim lapselle niin pitää lapsen sylissä ja varoo ettei hän saa vedettyä astiaa päälleen.

Höyryhengitystä tehdään siksi että lima irtoaisi hengitysteistä paremmin ja olisi helpompi hengittää. Lievittää myös kipua ja epämukavaa oloa.

Miten ja miksi pulloon puhaltamista tehdään? kerro kuinka ohjaat asiakasta?

Tyhjään pulloon laitetaan 300-400 ml vettä lisäksi letku tai pilli noin 1 cm paksu, millä potilas ensiksi vetää rauhallisesti neneän kautta ilmaa keuhkoihin ja sitten puhaltaa ilman suunkautta pulloon niin että vesi kuplii. Toistaa tämän 10-15 kertaa peräkkäin, pitää tauon ja yskäisee. Potilas tekee tämän useita kertoja päivässä.

Käytetään keuhkojen laajentamiseen, liman irrottamiseen, hengitysteiden tyhjyyden varmistamiseen esi. ruokailun jälkeen.

TARTUNTATAUDIT



A. Tartuntatauti on sellainen sairaus tai tartunta jonka aiheuttavat elimistössä lisääntyvät pieneliöt(mikrobit) tai niiden osat tai loiset. Tartuntatautina pidetään myös pieneliön myrkyn (toksiinin) aiheuttamaa tilaa.

A.1) Tartuntatautien vastustamistyö

Tartuntatautien vastustamistyöhön kuuluu tässä laissa tartuntatautien ehkäisy, varhaistoteaminen ja seuranta, epidemian selvittämiseksi tai torjumiseksi tarvittavat toimenpiteet sekä tartuntatautiin sairastuneen tai sairastuneeksi epäillyn tutkimus, hoito ja lääkinnällinen kuntoutus sekä sairaalainfektioiden torjunta.

1) tartuntatautien ehkäisyllä rokotusten, vasta-aineiden ja lääkkeiden antamista, terveyskasvatusta sekä muita yksilöön ja hänen elinympäristöönsä kohdistuvia toimenpiteitä, joiden tarkoituksena on tartuntataudin ilmenemisen tai leviämisen estäminen;

2) tartuntatautien varhaistoteamisella taudin etsimiseksi järjestettyjä terveystarkastuksia ja seulontatutkimuksia;

3) seurannalla tiedon jatkuvaa keräämistä, analysointia ja tulkintaa sekä tiedon välittämistä tartuntatautien torjunnasta vastaaville;

4) epidemialla tautitapausten lukumäärän lisääntymistä odotettua enemmän jonakin ajanjaksona tietyssä väestössä tai tietyllä alueella;

5) tutkimuksella yksilöön kohdistuvaa tartuntataudin toteamiseksi tai hoidon antamiseksi lääkärin suorittamaa tutkimusta;

6) hoidolla lääkärin antamaa tai valvomaa avo- tai laitoshoitoa;

7) lääkinnällisellä kuntoutuksella toimenpiteitä, joilla pyritään parantamaan ja ylläpitämään kuntoutujan fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista toimintakykyä sekä edistämään ja tukemaan hänen elämäntilanteensa hallintaa ja hänen itsenäistä suoriutumistaan päivittäisissä toiminnoissa; lääkinnälliseen kuntoutukseen sisältyvistä palveluista säädetään lääkinnällisestä kuntoutuksesta annetussa asetuksessa 

8) sairaalainfektiolla terveydenhuollon toimintayksikössä annetun hoidon aikana syntynyttä tai alkunsa saanutta infektiota; 

9) karanteenilla taudinaiheuttajalle altistuneen tai perustellusti altistuneeksi epäillyn henkilön määräämistä pysymään kotonaan tai muussa viranomaisen osoittamassa paikassa taikka tartuttaviksi epäiltyjen matkatavaroiden, konttien tai muiden tavaroiden siirtämisen rajoittamista taikka erottamista muista tavaroista tautia aiheuttavien mikrobien mahdollisen leviämisen estämiseksi.

10) eristämisellä sairastuneen tai perustellusti sairastuneeksi epäillyn henkilön määräämistä sairaanhoitolaitokseen.

        MITÄ ON YLEISVAARALLINEN TARTUNTATAUTI

         Tartuntataudit jaetaan yleisvaarallisiin, ilmoitettaviin ja muihin tartuntatauteihin.

Tautia voidaan pitää yleisvaarallisena tartuntatautina:

1) jos taudin tarttuvuus on suuri tai tauti leviää nopeasti;

2) jos tauti on vaarallinen; ja

3) jos taudin leviäminen voidaan estää tautiin sairastuneeseen tai sairastuneeksi perustellusti epäiltyyn henkilöön kohdistettavilla toimenpiteillä.

        ILMOITETTAVA TARTUNTATUTI

1) jos taudin seuranta edellyttää lääkärin antamia tietoja;

2) jos taudin tartuntaketjun katkaisemisessa hoidettavalle annettava maksuton hoito on tarpeen; tai

3) jos kyseessä on yleisellä rokotusohjelmalla ehkäistävä tauti.

Valtioneuvoston asetuksella nimetään yleisvaaralliset ja ilmoitettavat tartuntataudit.

    MUU TARTUNTATAUTI

Tartuntatautiin sairastuneeksi epäiltynä pidetään henkilöä, jossa havaitaan tautiin viittaavia oireita tai jonka jollakin muulla perusteella voidaan päätellä levittävän tartuntaa.

Sairastuneena pidetään henkilöä, jossa tauti on todettu tai jonka yleisesti hyväksytyin lääketieteellisin perustein voidaan todeta saaneen tartunnan, jos taudin leviäminen on perustellusti mahdollista.

Parantuneesta taudista elimistöön jääneitä merkkejä ei pidetä tartuntatautina.

Nielutulehdus

Nielutulehduksen aiheutta yleensä samat virukset kuin flunssankin. Nielutulehduksen oireina on yleensä kuume ja kurkkukipu, ilman muita hengitystieoireita. Nielutulehdukseen voi liittyä streptokokkibakteeri.
Oireena on voimakas kurkkukipu, kuume, imusolmukkeet kaulalla turpoavat, kurkku punoittaa ja nielurisoissa valkoista peitettä. Pienillä lapsilla kuolaaminen ja huono syöminen.
Nielutulehdus johon liittyy strptokokkibakteeri tarvii aina antibioottihoidon ja hammasharjan vaihdon kuurin puolivälissä. Koko perhe pitää testata ettei joku ole taudinkantaja ja synny kierrettä. Käsihygieniasta on tärkeä huolehtia.
Jos ilmaantuu ihottumaa, niin on syytä mennä lääkäriin ettei tauti ole tulirokkoa. Antibioottikuurin alettua oireet pitäis helpottua 2-3 päivän kuluessa.
Jälkitautina voi tulla kurkkupaise, korvatulehdus, poskiontelotulehdus tai harvinaisempina reumakuume tai munuaiskerästulehdus.

Lapsen kuume

Kuumeena voidaan pitää levossa olevalla lapsella 38 asteen lukemaa peräsuolesta mitattuna.
Kuumetta voidaan rauhassa seurata kotona, jos lapsi muuten yleiskunnoltaan on hyvä, eli jaksaa ottaa kontaktin, puhuu syö ja juo jonkun verran.
Lääkäriin on mentävä, jos lapsi ei tee muuta kuin nukkuu, ei juo ja on voimakas ripuli, nivelet turpoaa, on sekava, valittaa esim. korvakipua ja jos alle 3kk ikäisellä on yli 38 asteen kuume, jos kuume kestää yli viikon tai jos ihoon ilmaantuu mustelmia tai kahden millimetrin kokoisia punaisia pisteitä.
Vanhimmille annan neuvoksi seurata rauhassa tilannetta ja antaa riittävästi nestettä, jottei lapsi kuivu.
Antaa kuumetta alentavaa lääkettä, viilentää huoneilmaa, ja hakeutua lääkäriin jos kuume alkaa pitkittyyn tai tulee joitakin muita oireita.

Yskä

Yskä on yleensä virusinfektiosta johtuvaa ja paranee itsestään parissa viikossa.
Yskän taustalla voi olla myös keuhkokuume, välikorvatulehdus, poskiontelotulehdus, kurkunpäätulehdus, nielutulehdus tai keuhkoputkentulehdus.
Hinkuyskä ja mykoplasmainfektio voi aiheuttaa viikkoja kestävän yskimisen.
Jos yskä ei kahden viikon kuluessa ole mennyt ohi/helpottunut kannattaa mennä lääkärille,
Tai jos epäilee hinkuyskää tai keuhkokuumetta. Astma aiheuttaa myös yskimistä.

Lapsen kuumekouristus

Mitä tarkoittaa lapsen kuumekouristus?

Jos lapsella nousee korkea kuume nopeasti niin voi tulla kuumekouristus.
Kouristuksessa lapsen kädet ja jalat nykivät ja jäykistelevät symmetrisesti, eikä lapseen saa kontaktia.
Kouristus kestää muutamia minuutteja. Taipumus niihin on periytyvä.

Kuinka hoidetaan?

Viilentää huoneilmaa, poistaa vaatteet, estää vahingoittamasta itseään ja varmistaa että pystyy hengittämään normaalisti. Peräsuoleen voi antaa kouristuslääkettä.

Miten ehkäistään?

Lapsen sairastuessa uudelleen, pitää muistaa antaa kuumelääkettä ajoissa.

Lapsen havainnointi päivähoidossa

Päivähoidossa lapsen havainnointiin käytetään apuna VASU.a ja voidaan käyttää havainnointilomaketta.

Havainnoidaan:
Selviytyykö pukeutumisesta ja riisutumisesta itsenäisesti.

Syökö siististi, itsenäisesti, maistaako eri ruokalajeja ja noudattaako ruokailutapoja.

Käyttääkö vaippaa, pysyykö kuivana päivällä/yöllä, selviääkö itsenäisesti wc.tä

Millainen on lapsen päivärytmi? Nukkuuko päiväunia? siirtyykö joustavasti toiminnasta toiseen?
osallistuuko mielellään ohjattuun toimintaan?

Suhtautuminen aikuisiin: Hakeeko apua aikuisilta pulmatilanteissa, irrottautuuko vanhemmistaan aivattomasti?

Miten ilmaisee tunteitaan? sanoin, elein.
Myötätunto, Hallitseeko kiukunpuuskat? Noudattaako sääntöjä/rajoja?

Kuinkakauan keskittyy leikkiin? Leikkiikö itsenäisesti? Leikkiikö ryhmässä? Pystyykö jakamaan lelut? Roolileikit? Pystyykö odottamaan vuoroaan?

PUHEEN JA KIELEN KEHITYS, MATEMAATTISET KÄSITTEET
mm. puhuuko selkeästi? kuunteleeko satua? Miten osaa laskea? Osaako kertoa tapahtumista?
ymmärtääkö käsitteitä?

KARKEA MOTORIIKKA
mm.käveleminen, juokseminen, yhdellä jalalla seisominen, pallonheitto.

HIENOMOTORIIKKA JA HAHMOTTAMINEN
mm. ihmiskuvan piirtäminen, saksien käyttö, palapelin kokoominen, vasen vai oikea kätinen